keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Aarre

Minulla on yksi tärkeä vihko, jota olen säilyttänyt varjellen lapsuudestani asti; muistovihko. Muistovihko oli muotia ennen ystäväkirjoja. Muistovihkoon liimattiin kiiltokuvia ja siihen kerättiin luokkatovereiden, opettajien, perheenjäsenten, serkkujen ja muiden ystävien kirjoituksia. Kirjoitus osoitettiin vihon omistajalle. Kirjoittaja valitsi huolella sen kiiltokuvan, jonka kohdalle halusi kirjoittaa. Kirjoitus saattoi olla valmis loru, runo ja siihen aikaan myös Raamatun lause. Vuosikymmeniä vanhan vihkoni muistovärssyt kuvastavat silloista ajan henkeä:

Kuin pohjoisen lumi katoava on kullan ja helmein loiste,

 ja turha ilo on kastetta, min kuivaa päivänpaiste.

Tänään on Ystävänpäivä. Ystävyys voi säilyä läpi elämän.  Ystävyys voi alkaa taaperoikäisenä ja jatkua vanhuuteen asti. Elämän vaihdoskohdissa on hyvä tilaisuus ihmissuhteiden solmimiseen. Koulun aloitus, opiskelemaan lähteminen, uran aloitus sekä työpaikan vaihdos ovat samalla mahdollisuus löytää uusia ystäviä. Saman henkisiä ihmisiä voi löytää harrastusten parista. Ystävyys voi alkaa uimahallissa tai lenkkipolulla. Koiran omistajat tutustuvat pian koiriensa kavereiden ulkoiluttajiin.

Sosiaalisen median kautta voi löytää ja ylläpitää ystävyyssuhteita.  Somen kautta viestittely on huomattavasti helpompaa kuin kirjeenvaihto, joka oli yleinen tapa vielä viime vuosituhannella. Englannin ja muiden vieraiden kielten opiskelua edistettiin niin, että koululaiset saivat valita kirjeenvaihtokaverin ulkomailta.  Minulla oli kirjeenvaihtokaveri Norjasta, pikkusiskollani Englannista. Yhden ystäväni kirjeenvaihto kesti niin kauan, että islantilainen tyttö tuli aikuisena tapamaan ystävääni Suomeen. Somessa viestittely sujuu niin nopeasti, että nuoret ovat ottaneet tavan viivytellä vastauksia, jotteivat vaikuta liian innokkailta: ”alaks oleen J”…”?!”….”ei välii..”…”..joo..”..”J”…

Olet onnellinen, jos sinulla on yksikin ystävä. Ehkä sait tänään tervehdyksiä. Ehkä itse muistit lähettää tervehdyksiä. Ystävyys on vastavuoroista, se ei säily yksisuuntaisena. Kun antaa huomiota toiselle, voi odottaa saavansa sitä vastavuoroisesti.

 Muisto

Ystävyys on kallein aarre, se ei katoo milloinkaan.

Toivon, että mekin saamme, sen myös pitää ainiaan.                                                  

Elise

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

TE-toimiston psykologipalvelusta apua yhteishakuun


”Mihin haet yhteishaussa?” Kysymys, joka aiheuttaa monille päänvaivaa ja epätietoisuutta. Varsinkin jos ihanneala ei ole jo aikaa sitten ollut mietittynä. Joskus kiinnostavia vaihtoehtoja on liikaa, jolloin tietyn alan valinta tuntuu sulkevan toisia ovia pysyvästi. Tai sitten oikein mikään ei tunnu omalta. Peruskoulunsa päättävillä tai hiljattain päättäneillä valintaa tehdään useimmiten lukion ja lukuisten eri ammatillisten tutkintojen välillä. Valintaa hankaloittaa se, ettei työkokemusta useinkaan nuorella henkilöllä ole, eivätkä työelämän vaatimukset vielä ole avautuneet. Hakeutuako kokiksi vai ajoneuvoasentajaksi, kun kummastakaan työtehtävästä ei ole kokemusta?

Myös lukionsa päättävillä tai päättäneillä on valinnan paikka. Hakeako yliopistoon, ammattikorkeakouluun vai kenties ammatillisiin tutkintoihin? Jos on jo vaikkapa useamman kerran hakenut lääketiedettä opiskelemaan, pitäisikö nyt harkita jotain muuta? Ja millaiseen työhön nuo joskus mystisiltäkin kuulostavat tutkinnot vaikkapa yliopistoista sitten johtavat?

Nämä pulmat ja kysymykset ovat tuttuja TE-toimistoissa ammatinvalinnan ja urasuunnittelun parissa työskenteleville psykologeille. Ohjauksessa lähdetään aina liikkeelle henkilökohtaisesta keskustelusta, joko kasvokkain, puhelimen tai videon kautta. Psykologi auttaa jäsentämään omia vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita ja tavoitteita. Kun nuorella on tähtäimessään yhteishaussa hakeminen, pyrkii psykologi auttamaan toteuttamiskelpoisen hakusuunnitelman teossa. Varsinaiset ratkaisut toki jäävät hakijalle itselleen!

Mainio apukeino ammatinvalintaa pohdittaessa on tutustua avo-ohjelmaan. Avo-ohjelman kysymysten kautta voi lähteä kysymään itseltään, mitä oikeastaan toivookaan tulevilta tehtäviltään: ihmisläheisyyttä vai sittenkin enemmän itsenäisiä työtehtäviä. Teoreettisuutta vai käytännönläheisyyttä. Koneiden kanssa työskentelyä vai enemmänkin ympäristöön ja luontoon liittyviä tehtäviä? Vai jotain näiden yhdistelmiä? Kysymyksiä pohtimalla pääsee jo pitkälle omien toiveiden jäsentämisessä.

Kun toiveissa olevat ammattialat ovat jo jonkin verran selkeytyneet, kannattaa hyödyntää Ammattinettiä. Ammattinetistä löydät satoja ammattien ja ammattialojen kuvauksia. Kokin, ajoneuvoasentajan tai vaikkapa lastentarhanopettajan ammatinkuvaukset antavat rautaisannoksen tietoa alojen työtehtävistä, työn asettamista vaatimuksista ja alojen koulutusmahdollisuuksista.

Korkeakouluun tähtäävät voivat hyötyä edellä mainittujen apukeinojen lisäksi myös Helsingin yliopiston kehittämästä töissä.fi -palvelusta, jonka avulla voi tutkailla itseään kiinnostavan tutkintonimikkeen pohjalta työtehtäviä, joihin kyseistä alaa opiskelleet ovat päätyneet.

Yhteishaun valintojen tekeminen voi olla haastavaa, mutta vaihtoehtojen pohtimiseen ja tiedon hankintaan kannattaa satsata. Keskustelu toisen henkilön, vaikkapa sitten ammatinvalinnanohjauksen psykologin kanssa avaa myös uusia näkökulmia ja saattaa auttaa asettamaan irralliset palaset paikoilleen.

Kun suunta on huolella mietitty, on uusiin opintoihin mielekästä lähteä etenemään.

Johanna P

 
Kirjoittaja toimii ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologina. Tämä blogiteksti on julkaistu aiemmin Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa -blogissa.

 

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Työnhaku on peliä – millä kentillä ja miten pelaat

Kaikki työnhaun vaiheet ovat oman osaamisen ja kiinnostuksen markkinointia

Moni epäröi, hakisiko jotain työpaikkaa vai ei. Kun on epävarma tehtävän luonteesta ja työyhteisön toimintavoista, olisi mukava, kun voisi ennakkoon varmistua niistä. Yleensä lisätietoja voi ja kannattaakin kysyä. Silloin on hyvä muistaa, että se kyseleminenkin on oman osaamisen ja kiinnostuksen markkinointia. Jos päätyy hakemaan paikkaa, on tärkeää, että yhteydenotosta jää hyvä vaikutelma. Muuten ei haastattelukutsua ainakaan kuulu. Kun hakijoita on paljon, niin kiinnostustaan epäröivät tai osaamistaan epäilevät hakijat karsiutuvat pois.

Valintaa helpottaa, kun kuvaa osaamiset ja kiinnostukset selvästi

Yleensä varmimmin pääsee sellaisiin töihin, mihin on koulutuksen ja kokemuksen tuomaa osaamista ja näyttöä aikaansaannoksista ja onnistumisesta. Niiden on tärkeä näkyä havainnollisesti, selkeästi ja kiinnostavasti hakemuksessa ja cv:ssä. Ytimekäs, tiivis osaamisen ja kiinnostuksen kuvaus, joka vastaa juuri haetun tehtävän vaatimuksiin, toimii paremmin kuin pitkä, yksityiskohtia tulviva, epäolennaisenkin kertova tai kovin yleiselle tasolle jäävä, epämääräisempi esittely. Valinnan kannalta olennaisia, tärkeitä asioita ei kannata jättää valitsijoiden arvailujen varaan, vaan tehdä valinta heille helpoksi kertomalla hakemuksissa ja haastatteluissa omat vahvuudet selvästi ja arvostavasti.

Uudenlaiseen työhön tai ammattiin tarvitaan koulutusta

Jos haluaa päästä erilaiseen työhön kuin aiemmin, haasteena on vakuuttaa työnantaja omasta osaamisesta ja uuden oppimiskyvystä. Tuore, haettuun tehtävään sopiva täydennyskoulutus voi auttaa. Kokonaan uuteen ammattiin edellytetään useimmiten uutta tutkintoakin. Lähialalle vaihtoa haluava kilpailee usein juuri kyseisen alan koulutuksen ja kokemusta hankkineiden hakijoiden kanssa. Vaaditun pätevyyden puuttuessa töitä on vaikea saada. Jos toivottua oppisopimuspaikkaa tai rekrytointikoulutuspaikkaa ei löydy, kannattaa harkita oppilaitosopintoja.

Työnhakutapoja muuttamalla voi lisätä valintaprosesseja, joissa on mukana

Kun on hakenut lukemattomia paikkoja ja jäänyt ilman haastattelukutsuja, kannattaa harkita, mitä voisi tehdä työnhaussa toisin. Työnhakukohteiden uudelleen suuntaaminen, uusien työnhakutapojen ja –kanavien käyttöönottaminen voi auttaa. Avoimet hakemukset, suorat kontaktit mieleisiin työnantajiin, työnhaku sosiaalisen median kanavilla ja henkilöstöfirmojen kautta lisää runsaasti mahdollisuuksia päästä valintaprosesseihin mukaan. Näin käy myös, kun hakee osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä kokoaikaisten ja vakinaisten töiden lisäksi.

Voisiko muuttaa tai ryhtyä yrittäjäksi

Työllistymismahdollisuudet lisääntyvät, jos voi muuttaa työn perässä alueelle, jossa työllistymisnäkymät ovat omaa asuinaluetta paremmat. Joillekin on mahdollista muuttaa ulkomaille. Monilla aloilla yrittäjäksi ryhtyminen voi olla ratkaisu.

Sari

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuminen työttömänä

Suurin osa vammoista ja sairauksista mahdollistaa omassa ammatissa toimimisen. Joskus ne kuitenkin alentavat työkykyä siten, että uuteen ammattiin siirtyminen on välttämätöntä. Jos olet työtön ja arvioit terveydentilan vaikuttavan työkykyysi, voit kääntyä TE-toimiston tai Kelan puoleen kuntoutustarpeesi selvittämiseksi.

Ammatillisen kuntoutuksen on tarkoitus auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön. Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työttömille, opiskelijoille ja työelämässä vasta vähän aikaa olleille, joiden työkykyä jokin sairaus, vika tai vamma vaikeuttaa. Jos työurasi oli vakiintunut ennen työttömyyttä voi ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu kuulua Kelan sijasta työeläkeyhtiön vastuulle (Työeläkekuntoutus). Onnettomuus- tai tapaturmatilanteiden jälkeen ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu voi puolestaan kuulua liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat ensisijaisia, mutta jos niihin ei ole oikeutettu, voi saada harkinnanvaraisesti TE-palveluja.
Alla olevien ohjeiden avulla voit edetä ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.

1.      Ota yhteyttä TE-toimiston asiantuntijaan tai psykologiin tai Kelan kuntoutusneuvontaan, jos sinulla on sairaus, vika tai vamma, joka vaikuttaa työkykyysi. Voit kysyä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta myös hoitavalta lääkäriltäsi.
 
2.      Kysy TE-toimistosta mahdollisuutta päästä oman kuntasi järjestämään työttömän terveystarkastukseen. Terveystarkastuksessa arvioidaan ja tuetaan työ- ja toimintakykyäsi. Tarvittaessa sinut ohjataan eteenpäin erikoissairaanhoitoon tai lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen.

3.     Kelan ammatilliseen kuntoutukseen päästäksesi sinun tulee täyttää Kelan kuntoutushakemus ja liittää mukaan lääkärin B-todistus. Kela tarjoaa monipuolisesti erilaisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja kuten työkokeilua, koulutusta tai ammatillisen kuntoutuksen kursseja. Ammatillisen kuntoutuksen aktiivisten toimenpiteiden aikana (kuten työkokeilu tai koulutus) sinulle maksetaan työttömyysetuuden sijasta kuntoutusrahaa. Kelan ammatillinen kuntoutus

4.     TE-toimistosta voit saada monenlaista tukea, jos terveydentila vaikuttaa työllistymiseesi tai työkykyysi. Keskustele tilanteestasi TE-toimiston asiantuntijan kanssa, jolloin työvoimapalveluista voidaan valita työllistymistäsi parhaiten tukevat palvelut. TE-toimiston psykologille voit varata ajan, jos tarvitset esimerkiksi tukea terveydentilalle soveltuvan ammatin valinnassa. Tarvittaessa käytettävissä on myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), joka on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli. TYP-palvelussa sinulle laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma, johon voi kuulua julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. TE-toimistosta saat apua myös tilanteessa, jossa olet jo osallistunut ammatillisen kuntoutuksen palveluihin, mutta reitti työelämään on vielä epäselvä. 
 
5.     Kun työpaikka löytyy, työnantajallasi voi olla mahdollisuus sairauden perusteella myönnettävään palkkatukeen tai työnantajasi voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea. Työolosuhteiden järjestelytukea voi hakea myös työsuhteen aikana, jos työtä tai työolosuhteita täytyy mukauttaa terveydellisistä syistä.  

Ammatillinen kuntoutus avaa uusia ovia ja parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä haasteista huolimatta. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää!
Jätä yhteydenottopyyntö TE-toimiston Oma asiointi –palvelun kautta tai soita TE-toimiston asiakaspalveluun 0295 025 500, ma - pe klo 9.00–16.15
Soita Kelan kuntoutusneuvontaan 020 692 205, ma–pe klo 8–17
Marianna

 

 

 

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Tulevaisuuden ammatteja, osa II


Vuonna 2014 kirjoitimme tulevaisuuden ammateista (kurkkaa täältä). Nyt hallituksen tulevaisuusselonteossa oli niin kiinnostava listaus uusia tulevaisuuden ammatteja, että oli syytä palata tähän aiheeseen!

Mahdollisia tulevaisuuden ammatteja:
Robottiturvallisuuden tarkastaja, robottisiirtäjä, robottityönjohtaja, robottikouluttaja, robottityön suunnittelija ja robottienergia-avustaja, tavaranlähettäjä ja -kulunvalvoja ja -huolija, tavaran kaukolastaaja ja purkaja, tavararobottien ja tavaroiden pelastaja ja joukkoistuskuljetuksen valvoja, mallinvalintakonsultti, 3D-tulostaja, -tuunaaja ja -lähivalmistaja, tavarastailisti, raaka-ainekonsultti, tavaraohjelmoija, robottivalmistuksen tarkastaja, kiinteistövalvomomestari, robottirakennusmateriaalisäätäjä, robottirakennusmestari, -arkkitehti ja -valvoja, kunnossapitokauko-ohjaaja, ennakoija, etäavustaja, robottiliikenteen "fleet manager", 3D-mittaaja ja mallintaja, tavarastylisti, kaupunkiviljelijä, aineenvaihdunta-analyytikko, etäkokki, off-grid -huoltotarkastaja, nanokuituinsinööri, rakentajarobottiasentaja ja -ohjaaja, peukutusmanageri, alustalobbari, kyberturvamies, IoT-riskianalyytikko, robottivakuutusarvioija, robottikenttähuoltaja, mainekauppias, viranomaisfasilitoija, lähipalvelunvälittäjä, mikrovakuuttaja, omavaraiskonsultti, diagnostiikkavalmentaja, implanttiasentaja, biosalapoliisi, proteesinsäätäjä, virtuaaliopas, faktantarkastaja, AI-psykologi, etäoppimismentori, virtuaalisomistaja, VR-tapahtumakoordinaattori, pilviturva palvelukonsultti, joukkoistusrekrytoija, vertaistyön moderaattori, motivaatiosuunnittelija, koheesiomanageri, tarpeenetsijä/logoterapeutti, heimopäällikkö, hallinnon pelillistäjä.

Muutoksia ja jatkuvuutta
Selonteon mukaan tulevaisuudenkin ammateissa ihmisten välinen kohtaaminen ja palvelujen tuottaminen kuuluvat työhön suurelle osalle työntekijöistä. Puhutaan palvelusaatiosta: digitalisen ja fyysisen palvelun yhdistelmästä. Lisäksi jo nykyään huomattava osa työntekijöistä voi tehdä ainakin osan työstään ajasta ja paikasta riippumatta. Etätyön osuus tulee todennäköisesti jonkin verran kasvamaan nykyisestä, mutta enemmistö työskentelee myös tulevaisuudessa perinteisesti omalla työpaikallaan sovittuna työaikana.

Työn murros vaatii meiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä, elinikäistä oppimista. "Koska emme voi tietää, mitä uusia ammatteja teknologisen murroksen seurauksena syntyy, korostuu koulutuksessa asiantuntijoiden mukaan yleisten taitojen merkitys.", todetaan selonteossa.
Tulossa ei siis välttämättä ole poikkeuksellisen suurta työn murrosta, vaikka digitaalisuudesta paljon puhutaankin. Sen sijaan luokittelu työttömiin, työntekijöihin ja yrittäjiin alkaa jo nyt olla vanhentunut: yhä useamman työura on pirstaloitunut ja toimeentulo hankitaan erilaisilla palkkatyön, itsensätyöllistämisen, yrittäjyyden, apurahojen ja sosiaalietuuksien yhdistelmillä.

Tässä vielä yksi linkki, jossa esitellään tekoälyn vaikutuksia työhön eri aloilla - jo hyvinkin nopeasti: http://netpaper.lonnberg.fi/tem/yrityskatsaus-2-2017/#p=1
 
- Satu -

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Mistä löydän tietoa korkeakoulutettujen työtehtävistä?









Kevään yhteishaku lähestyy. Moni tekee keväällä tärkeitä valintoja opiskelupaikan suhteen. Lukion tai ammattiopiston opinto-ohjaaja opastaa 2.asteen opiskelijoita jatko-opiskelusuunnitelmissa, ja sitä kautta saa tärkeitä eväitä tulevaisuuden suunnitteluun. Opiskelemaan korkea-asteelle hakeudutaan myös muissa vaiheissa elämää, joten ajattelin että on hyödyllistä kerrata, mistä löytyy tietoa korkeasti koulutettujen ammateista.

1. Yleisesti eri ammateista löytyy ammatinkuvauksia sivuilta www.ammattinetti.fi, esimerkiksi ammatti- ja haastatteluhaussa voit hakuehdoksi rajata ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon, kannattaa lukea ammattien kohdalla linkkiehdotukset sivun oikeasta laidasta, esimerkiksi ammattiliittojen sivuilta voit löytää lisää uratarinoita

2.  Akava on korkeakoulutettujen keskusjärjestö, heidän sivuiltaan löydät uratarinoita akavalaisista ammateista,

3. Yliopistojen uraseurantatietoja on Aarresaari-sivustolla https://www.aarresaari.net/uraseuranta           

4. töissä.fi –sivulle on talletettuna myös korkeasti koulutettujen uratarinoita

5. www.foreammatti.fi -sivuilta voit katsella työtehtäviä, palkkoja ja työllistymistietoja, tiedot on koottu useammasta eri lähteestä

6. TE-toimistoissa tehtyjä arvioita työvoiman tarpeesta alueittain löydät sivuilta www.ammattibarometri.fi

7. Kannattaa etsiä tietoa ammateista eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivuilta, niissä opiskelijat tai oppilaitoksesta valmistuneet kertovat opiskeluajoistaan ja työtehtävistään valmistumisen jälkeen. Lista Suomen ammattikorkeakouluista löytyy täältä, ja lista Suomen yliopistoista löytyy täältä.

8.  Jos askarruttaa, onko kiinnostavaan koulutusohjelmaan paljon hakijoita, voit tarkistaa aiempien vuosien tilanteen Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusesta, kyseisiltä sivuilta löydät myös tilastotietoa työllistymisestä koulutuksen jälkeen.

On hyvä tehdä muistiinpanoja tiedonhaustaan, mitä on löytänyt eri sivuilta, ja mitkä asiat ovat kiinnittäneet huomiota eri koulutusvaihtoehdoissa. Oppilaitosten hakutoimistoihin tai hakijapalveluihin voi ottaa yhteyttä koulutusohjelmiin ja niihin hakeutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Heli

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Punaista lankaa etsimässä


Mitä yhteistä on kausityöllä, osa-aikatyöllä, määräaikaisella työsuhteella, täydennyskoulutuksella, työnhaulla ja kevytyrittäjyydellä? Kaikki toki liittyvät ammattiin, joihinkin ammatteihin enemmän kuin toisiin. Niillä on yhteistä myös se, että tyypillisesti nämä eivät täytä kokonaan niitä kriteereitä, mitä kokoaikaisella työllä tai opiskelulla mielestämme on. Toimeentulon osalta nämä ovat ehkä osittainen ratkaisu, mutta usein myös ammatillisesti. Myyjillä on usein osa-aikaisia työsuhteita, toisaalta esimerkiksi puutarha-alalla ja asfalttityöntekijöillä kausitöitä. Silloin ollaan usein myös rinnalla työnhakijoita – haetaan täyspäiväistä työtä tai rinnalla voisi esimerkiksi harjoittaa monimuoto-opintoja. Jotkut tekevät paria eri työtä rinnakkain. Tilanteeseen on voitu päätyä tarkoituksella tai vahingossa.

Monien eri tehtävien ja tavoitteiden yhdistäminen on nykyisessä työelämässä yhä tyypillisempää. Toki itse työtkin sisältävät eteenpäin vietäviä projekteja. Tämä asettaa haasteita toiminnan suunnittelulle. Myös vapaa-aika, mahdollinen perhe ja harrastukset kulkevat tässä rinnalla yhteen sovitettavana vuorokauden tunteihin. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus. Olemme ihmisinä erilaisia resursseinemme, toimintatyyleinemme ja tarpeinemme. Kohtaamme yksilöllisiä ja erilaisia haasteita. Usein näistä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta keskustellaan Uraohjauksen ohjauskeskusteluissa. Tilanteet saattavat vaatia päätöksentekoa, esimerkiksi kun kaikkea ei jaksa, pitää priorisoida. Jos tavoitteiden saavuttaminen sitä vaatii, johonkin pitää keskittyä enemmän ja toinen jättää vähemmälle. Voi olla siirtymävaihetta, jolloin siirrytään osa-aikatyöstä etsimään kokoaikatyötä, tai puolestaan kokoaikatyöstä haluaisi jättäytyä osaksi opiskelemaan uutta alaa. Yhteistä näille elämäntilanteille on myös se, että tarvitaan tietoa taloudellisista tuista, eri ammattialoista ja tukea myös päätöksentekoprosessiin. Jos mukana on terveydellisiä seikkoja harkittavana, niin myös kuntoutusasioita sivutaan.

Joskus keskusteluissa tulee esiin myös huoli siitä, miltä ansioluettelo näyttää, jos on useampi koulutus käytynä ja erilaisia työsuhteita. Epäileekö joku esimerkiksi aukkoja ansioluettelossa. Mitä kerron itsestäni, jos tavoitteeni ovat itsellenikin epäselviä? Nämä ovatkin tärkeitä asioita miettiä, ja näihin on hyvä olla oma näkemys esimerkiksi haastatteluun mennessä. Joskus ulkopuolisen voi olla helpompi nähdä punainen lanka. Usein punainen lanka löytyy kiinnostuksista ja taidoista, ehkä persoonasta. Voit olla monista asioista kiinnostunut, tai sitten vaan elämä on tuonut eteesi valinnanpaikkoja, joita olet hyödyntänyt. Toisaalta voit osata monia asioita, ja sinulle on tärkeää pitää taitoja monipuolisesti yllä. Joskus vaihtelut tulevat myös ulkopuolisista ehdoista: kyseisten alojen työsuhteet ovat määräaikaisia tai perhesyyt ovat edellyttäneet paikkakunnan vaihtoa, jolloin olet tarttunut siihen työhön minkä olet ensimmäiseksi saanut. Voi olla niin, että kun itse tietää kipeisiinkin päätöksiin johtaneet syyt, niin on vaikea nähdä työhistoriaansa myönteisessä valossa. Etenkin silloin yhdessä miettiminen voi tuottaa tulosta. Ajan kuluessa menneisyyden työt asettuvat mittasuhteisiinsa, ja on helpompi nähdä etäämmältä, miten työt liittyvät toisiinsa, ja mitä niissä on pitänyt tärkeänä. Mahdollinen uusi työnantaja on kiinnostunut juuri siitä, mitä olet oppinut aiemmin, mikä on sinulle tärkeää työssä, millainen persoona olet ja miten teet työsi.

Heli