keskiviikko 23. elokuuta 2017

Etkö tiedä mitä haluat? Tässä viisi neuvoa, joiden avulla voit pohtia elämäsi työtä


Joillekin se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta: toi on ihan mun juttu. Moni päätyy mutu-tuntuman, kokeilujen ja sattuman kautta tekemään itselleen sopivaa hommaa. Yleinen ongelma tällä mahdollisuuksien aikakaudella on kuitenkin tämä: mitä minä oikein haluan? Viisasten kiveä ei ole, mutta on keinoja joiden avulla asiaa voi lähteä selvittämään. Tässä viisi neuvoa, joiden avulla on helpompi nähdä mitkä toiveet kumpuavat itsestä.

1.      Omien arvojen pohdinta. Yksi tapa lähestyä asiaa on miettiä, mitkä asiat noin ylipäänsä ovat tärkeitä omassa elämässä. Jos voisin muuttaa joitakin asioita tässä yhteiskunnassa, mitä muuttaisin? Milloin koen vahvasti, että nyt on tehty vääryyttä minua tai muita kohtaan? Entä milloin tulee hyvä fiilis, kun sai kerrankin tehdä jotain oikein. Omien arvojen selkiyttäminen voi olla tie sen miettimiseen millaista työtä voisi tehdä, jotta sen kokisi mielekkääksi ja merkitykselliseksi joka päivä.

2.      Suhde työelämään. Millainen on oma suhtautumiseni työn tekemiseen? Onko oma vapaus tärkeintä, vai kenties säännölliset tulot? Onko tiukkojen rajojen vetäminen työn ja vapaa-ajan välille tärkeää vai olisiko upeaa päästä tekemään ns. elämäntyötä, jolloin työntekokaan ei välttämättä tuntuisi niin raskaalta. Kuinka tärkeää on työyhteisö ja työkaverit? Millaiselta alalta voisi löytyä samanhenkisiä ihmisiä?

3.      Positiivisten kokemusten muistelu. Yksi tapa on miettiä kaikkia hyviä ja positiivisia juttuja elämässä sekä tietysti onnistumisia. Voisiko näistä saada hyödyllistä tietoa omista haluamisista? Milloin on seesteinen ja rauhallinen olo, eivätkä murheet vaivaa? Millaisissa tilanteissa olen onnistunut tai menestynyt? Mitä onnistuminen on vaatinut, millaisessa ympäristössä onnistun, mitä ihmisiä onnistumiseen liittyi? Miten voisin lisätä vastaavanlaisia onnistumisia elämässäni?

4.      Tulevaisuuden visiointi. Millaista elämää haluan elää viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Perhe ja työ, harrastukset, ajankäyttö sekä taloudellinen tilanne – miltä nämä näyttävät silloin? Jotta noihin tavoitteisiin voisi päästä, mitä pitäisi tapahtua sitä ennen? Miten minun pitäisi toimia? Mitä edellytyksiä se vaatisi?

5.      Vaihtoehtojen selailu. Joskus tarvitsemme vain lisää tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen. Varsinkin jos omien arvojen pohtiminen ja tulevaisuuden kuvittelu on vaikeaa, joskus voi olla helpompaa vertailla valmiita ratkaisuja ja homma voi lähteä avautumaan sitä kautta. Hyvä paikka selata ja lukea ammateista on www.ammattinetti.fi. Sopivaa riippumattotekemistä on tulostaa ammattinetistä lista ammatteja ja ruksia sieltä ne mitkä tuntuvat kiinnostavilta. Voit myös tehdä TE-psykologien kehittämän ammatinvalintatestin osoitteessa asiointi.mol.fi/avo tai tehdä oman listan erilaisista ammateista tai vaikkapa selata työpaikkailmoituksia, laittaa ylös mielenkiintoisen kuuloiset nimikkeet ja selvittää mitä niiden takana on.

Edellämainittujen asioiden pohtiminen ja tekeminen voi olla hyödyllistä, vaikka et olisikaan valitsemassa koulutusta tai vaihtamassa urasi suuntaa. Arkisessa puurtamisessa voi hämärtyä, mihin suuntaan olikaan omassa elämässään menossa ja joskus on hyvä tehdä tilannetsekki omien toiveiden toteutumisesta.
 
- Anna -

keskiviikko 16. elokuuta 2017

ASAP!


Lyhenne ASAP tarkoittaa nettiviestinnässä sanontaa ”mahdollisimman nopeasti”, as soon as possible. Nykymaailma jossa kaikki on mahdollista ja käden ulottuvilla, houkuttaa kiirehtimään. Se luo illuusiota, että asiat ovat klikkauksen päässä. Myös ideoiden toteuttaminen saattaa tuntua olevan yhtä helposti saavutettavissa. Tällaisessa ympäristössä korostuu entisestään toiminnan suunnittelun taito ja sen siunaus. Kaikki hyvä tässä maailmassa ei nimittäin olekaan klikkauksen päässä.  Jotta saadaan vaikkapa öljyvärimaalaus valmiiksi, työvaiheita on eikä niitä voi ohittaa laadun kärsimättä. Esiintyväksi taiteilijaksi voi tulla jopa yhdessä yössä, mutta tyylin ja esimerkiksi säveltämisen, sovittamisen ja soittamisen taito on vuosikymmenten harjoittelun tulos. Samalla tavoin hyviä ideoita kannattaa haudutella, nautiskella niiden kehittymisestä ja odottaa hedelmän kypsymistä.

Kehittelyyn, suunnitteluun ja pidempään työskentelyyn voi parhaillaan liittyä flow –kokemus, jossa huomaat oppivasi ja osaavasi enemmän kuin järkevästi ajatellen olisi mahdollista. Uppoutumisesta nauttii, ajantaju katoaa ja syntyy jotain luovaa uutta. Ajatuksella itse tehtyyn suoritukseen voi olla tyytyväinen kun se on valmis. Tämä flow ja tyytyväisyys ei ole mahdollista saavuttaa ASAP-mallilla.          

Uraohjauksessa mietitään yhdessä tavoitteiden asettamista. Monta ajatusta käydään lävitse, käännellään ja sijoitellaan mielen karttaan uudelleen. NLP:ssä (neurolingvistisen prosessoinnin ajattelutapa) on tapana sanoa että kartta ei ole maasto. Monessa mielessä tämä pitää paikkaansa. Maaston suhteen voimme tehdä jonkin verran valintoja, mutta karttaa voi kynällä piirrellä mieleisekseen. Siihen voi tehdä sellaisia merkintöjä jotka helpottavat ja kannustavat arkisissa töissä ja opinnoissa.

 

Heli

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Netistä ensiapua ahdistukseen


Joskus elämä pääsee yllättämään meidät kuin salama kirkkaalta taivaalta. Elämän paineet kasautuvat ja yhtäkkiä huomaamme ettemme selviä niistä yksin. Hankaliin kokemuksiin on luonnollista hakea tukea netin kautta, sieltä löytyy monenlaisia tietoja ja kokemuksia erilaisista tilanteista. Haluan esitellä tässä ammattilaisten kokoamia ja moderoimia sivuja, joista löytyy kootusti laadukasta tukea. Sivuilta löytyy vinkkejä sopivimmista tahoista, joiden puoleen voi huolinensa kääntyä jotta varsinainen asian käsittely ja tilanteen hoitaminen pääsee käyntiin.    
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on kehittänyt nettiin Mielenterveystalo.fi  -sivun, joilta löytyy tietoa ihan oireidenkin perusteella erilaisista pulmatilanteista. Sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä oman paikkakunnan mielenterveyspalveluja. Oirenavigaattoripalvelun avulla voit arvioida itse oireiden kokonaisuutta ja saat suosituksia miten niihin voisi löytää helpotusta. Sivuilta löytyy myös joukko itsearviointikyselyjä, esimerkiksi liittyen masennukseen, ahdistukseen ja syömisen pulmiin. Palvelun etu on se, että sitä voi käyttää kotona oman tilanteen arviointiin ja sieltä löytää paljonkin tietoa näin halutessaan, näin on helpompi ottaa yhteyttä avun hakemiseksi. Jos saat lääkäriltäsi lähetteen, voit saada nettiterapiaa sivustoilla tietoturvallisessa yhteydessä.

Apua.info -nettisivuilla on paljon linkkejä esimerkiksi yhdistysten sivuille. Siellä on luettavissa myös selviytymistarinoita haastavista elämäntilanteista. Sivuille on koottu listana neuvontapuhelimien numeroita. Mielenkiintoisena löytönä sivuilta voisin mainita miellyttävien toimintojen listan. Tällainen harjoitus auttaa löytämään arjesta voimavaroja, tällainen lista on hyvä olla huonon päivän varalle itsensä piristämiseksi.

Tukinet.net - sivulta saa kahden kesken käytävää keskusteluapua ammattilaisten kanssa omaan elämäntilanteeseen liittyvissä pulmakohdissa. Tarjolla on myös vertaistukiryhmiä ja luettavissa on selviytymistarinoita. Nämä palvelut ovat täysin ilmaisia ja luottamuksellisia.
Myös Väestöliitosta löytyy netin kautta luottamuksellista ja laadukasta keskusteluapua sivuilta www.vaestoliitto.fi. Väestöliiton palveluissa näkökulma liittyy perheiden eri elämänvaiheisiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Sivuilla on mielenkiintoisia artikkeleja eri teemoihin liityen ja nuorille omat sivut.
Netistä on löydettävissä monenlaisia auttamispalveluja, varsinkin yksityisten yritysten puolella valikoima on laajaa. On hyvä selvittää apua tarjoavan yrityksen taustaa ja henkilöiden koulutusta ennen sitoutumista maksullisiin palveluihin. Erityisesti terapeutti- tai ohjaaja -nimikkeellä työskentelee monenlaisella taustalla ihmisiä. Kannattaa tutustua aiheeseen liittyvään Väestöliiton blogikirjoitukseen.

Heli

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Paras mahdollinen ura?


Kovin moni aloittaa keskustelut uraohjauksessa naurahtamalla, ettei tämä kovin ihanteellisesti ole mennyt tämä minun urani… on ollut katkoksia, en ole päässyt opiskelemaan mitä halusin, enkä työllistynyt kuten olisin toivonut. Niinhän se monilla menee, ja silti ura voi olla ihan kelvollinen, ja sitä voi suunnitella mahdollisimman hyväksi. Jäin kuitenkin miettimään millainen se paras mahdollinen ura sitten olisi, jos joskus sellaisen kohtaisi.

Ilmeisesti ihanteellinen ura olisi pitkä. Se olisi alkanut varhain: kyseinen henkilö olisi heti tiennyt mitä hän haluaa opiskelemaan, hän olisi saanut opiskelupaikan ensi yrittämällä ja opiskelu olisi sujunut ripeästi. Jo opintojen aikana kuvitteellinen ihannehenkilömme olisi työllistynyt joko kesien ajaksi tai palkallista harjoittelua tekemään sellaiselle työnantajalle, joka olisi antanut hyvän alun uralle. Siellä opiskelija olisi otettu mukaan porukkaan, hänelle olisi annettu hyviä vinkkejä uraa ajatellen, ja hän olisi osannut yhdistää pänttäämiään tietoja ja taitoja työssä eteen tulleisiin asioihin. Näin hän olisi motivoitunut entisestään ja saanut suosittelijoita, jotka olisivat auttaneet häntä ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaansa. Työura olisi jatkunut lähestulkoon keskeytymättä eläkeikään asti - tottahan hän olisi viettänyt vuoden, parin mittaisen sapattivapaan, jonka aikana hän kuitenkin olisi tehnyt jotain ansiokasta, kuten kirjoittanut kirjan tai hionut huippuunsa tuotteen, jota alettaisiin tuottaa hänen perustamassaan yrityksessä. Eläkkeelle siirryttyään hän luonnollisesti olisi tuotteliaampi kuin koskaan omalla alallaan, ja kysytty vieras television keskusteluohjelmissa.

Pituuden lisäksi ihanteelliseen työuraan liittyisi varmaan poikkeuksellinen laatu. Hän olisi ollut jo opiskelijana parhain arvosanoin etenevä ja useita opiskelijakilpailuita voittanut. Työpaikalla hänet olisi nopeasti "keksitty" ja hän olisi suoriutunut kaikista hänelle annetuista tehtävistä niin hyvin, että hän olisi edennyt vauhdilla hyvinkin vaativiin tehtäviin. Tämä luonnollisesti olisi vaikuttanut myönteisellä tavalla hänen ajattelunsa kehittymiseen ja monipuolistanut hänen taitojaan, jotka kukoistaisivat mentorien opastuksessa.

Paras mahdollinen ura olisi myös kansainvälinen. Ihanneurahenkilömme olisi tietenkin jo lapsuudessaan viettänyt perheensä kanssa aikaa eri maissa, ja puhuisi kahta tai kolmea kieltä äidinkielenään, minkä lisäksi hän luonnollisesti olisi opiskellut muitakin kieliä. Yhtä luontevasti hän osallistuisi työnantajiensa tarjoamiin mahdollisuuksiin ulkomaankomennuksille. Hän omaksuisi nopeasti kunkin maan toimintakulttuurin, ja osaisi kameleontin tavoin sopeuttaa toimintansa asiakkaiden ja työtovereiden mukaan.

Huh, jo kuviteltuna alkaa kuulostaa melkoiselta, eikö? Mahtaisiko kuviteltu uratimanttimme olla onnellinenkin? Eiköhän hänellä olisi mielenkiintoisia, työstä palautumista tukevia harrastuksia. Hänellä olisi puoliso, joka olisi jo opiskeluaikoina ollut hänen rinnallaan, rohkaisten tarttumaan kaikkiin tilanteisiin jotka häntä kiinnostaisivat. Sopivassa vaiheessa uraa perheeseen olisi tullut lapsiakin, jotka olisivat uraäitinsä tai uraisänsä tärkein asia elämässä. Perhe matkustaisi yhdessä ja ottaisi kaiken irti niistä hetkistä, jotka he saisivat viettää keskenään - olisihan ideaaliuraa tekevällä äidillä tai isällä niin paljon muitakin, jotka vaatisivat heidän aikaansa ja panostaan. Taloudellisia huoliahan perheellä ei olisi, ihanneuraan liitettäneen myös hyvät ansiot palkkiona kaikesta menestyksestä.

Se, mitä itse kukin pitäisi ihanteellisena urana, kertoo tietenkin sekä vallitsevan kulttuurin arvoista että omista henkilökohtaisista arvoista. Tällainen kuvitelma nousi minun mielestäni, kun yritin yhdistää yhden ihmisen uraan kaikki ne asiat, joita olen käsittänyt monien arvostavan. Minkälainen ihanneura sinun mielestäsi olisi ollut?
 
Satu

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Liian pitkät letit

”Mut ei ne tienneet ei päivääni pilanneet niin helpolla. Ei vieneet, ei saaneet ne pois tätä loistavaa tunnelmaa. Oon yksin ja se tuntuu hyvältä….”

Kesä tuli ja sen myötä alkoi kesäloma koululaisille ja opiskelijoille. Kaikille kesäloma on hyvin odotettu, mutta koulukiusatulle se on myös suuri helpotus. Samuli Edelmannin laulu ”Mun sydämelläni on kypärä” kertoo jätetystä kumppanista. Laulun ”sydämen kypärä” olisi hyvin tarpeellinen koulukiusatulle.

Jo silloin, kun aloitin työni psykologina kolme vuosikymmentä sitten, koulukiusaaminen oli ajankohtainen aihe. Pidin kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen oppitunteja peruskoulun yläkoululaisille. Keräsin oppilaiden mielipiteitä. Oppilaat tiesivät, että kiusatuksi voi joutua mistä syystä tahansa. Työssäni olen saanut kuulla entisten koulukiusattujen kertomuksia ja toden totta, syyt kiusaamiseen voivat olla mitä hyvänsä! Kiusattu on jollain tavalla erilainen; laiha, pyöreä, lyhyt, pitkä, kadehdittavan kaunis, punatukkainen, ihonväriltään erilainen, köyhästä tai rikkaasta perheestä, omistaa jotain, jota muilla ei ole – mitään selvää yhtä mallia ei ole. Jo tuolloin, kun olin nuori psykologi, oppilaat keksivät varsin hyviä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeimpiin keinoihin kuuluu se, että aikuiset ohjaavat lapsia kohtaamaan erilaisuutta.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. (MLL-sivut www.mll.fi )

Uraohjauksessa monella asiakkaalla on koulukiusatun taustaa. Koulukiusaaminen on uhrille vahingollista ja aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Pahat kokemukset vaikuttavat jopa uravalintoihin, sillä kiusattu voi olla niin vakavasti traumatisoitunut, ettei voi ajatellakaan kouluttautumista – edes aikuisena. Onneksi on myös päinvastaisia esimerkkejä; moni ns. ”julkkis” on kertonut tulleensa kiusatuksi, mutta on kuitenkin jaksanut uskoa itseensä ja onnistunut kääntämään huonot kokemukset voimavaroiksi. Entiset koulukiusatut, mm. Saara Aalto, Dome Karukoski ja Tarja Turunen ovat kannustavia roolimalleja.

KLR-lehdessä (Koulurauhaa, 1-2/2017) käsitellään koulukiusaamista monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä Helsingin kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen toteaa, että kiusaaja ei ole mikään poloinen. Nevalainen haluaa lopettaa kiusaajan ajattelemisen uhrina. Vesa Nevalaisen mukaan kiusaaja ei toimi ajattelemattomuuttaan, vaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kyse on vallankäytöstä, josta saa hyötyä. Kiusaaja voi toimia yksin tai hänellä voi olla tukijoukko. Kiusaajan hännystelijät pönkittävät kiusaajaa, jonka yksi motiivi kiusaamiseen onkin juuri kavereiden suosion ja hyväksynnän haku. Jos kiusaaja sattuu olemaan sosiaalisesti taitava, hän pystyy manipuloimaan kaikkia ympärillään olevia.

Vesa Nevalainen ja Satu Kaski ovat julkaisseet tänä vuonna kiusaamista käsittelevän kirjan ”Jo riittää!”. Nevalaisen mukaan julkinen keskustelu kiusaamisesta on hyödyllistä. Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Psykologisten selitysten hakeminen ei riitä, asioille pitää tehdä jotain. Kiusaamisen torjuminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Kiusaamiseen liittyen on kehitetty monenlaisia ohjelmia – mm. KiVaKoulu-hanke, Motoristit koulukiusaamista vastaan (MKKV), jopa presidentti Sauli Niinistö on yhdessä laulaja-idolien Diandran ja Robinin kanssa tehnyt Kannustusryhmä-kampanjaa.

Parhaita koulukiusaamista vastustavista ohjelmista ovat ne, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja. Omaa empatiakykyä voi esimerkiksi harjoittaa miettimällä, miten itse haluaisit tulla kohdelluksi. Kiusaaminen pitää osata huomata ja siihen pitää tarttua. Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Onnistuneimmin kiusaamisen saa loppumaan muiden oppilaiden puuttuminen asiaan.

Koulukiusaamisesta voi selviytyä. Omien voimavarojen kokoaminen onnistuu kodin, läheisten ja ystävien tuella. Joskus myös oma sinnikkyys ja usko itseen kantaa. Tulevaisuuteen voi uskoa ja kokemuksista voi oppia. Omaa itsetuntoa voi kasvattaa esimerkiksi musiikin avulla, kuuntelemalla vaikka alussa mainitsemani laulun kertosäettä:

” Oon yksin ja se tuntuu hyvältä.
Mä oon viisas.
Mun sydämel on kypärä.
Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin.
ja voin paljon paremmin.”

Elise

 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Rikosrekisteri ja päihteiden käyttö voivat vaikeuttaa työllistymistä

Työhön palaaminen rikostuomion jälkeen tai nuorempana tehty rikos saattavat mietityttää, kun työnhaku tulee ajankohtaiseksi. Automaattisesti rikostuomio ei estä työllistymistä kaikille aloille, mutta joihinkin ammatteihin ja tehtäviin työllistymiseen sillä on vaikutusta. Tarkkaa listaa ammateista ja rikosten vaikutuksesta työllistymiseen tai työssä jatkamiseen ei ole mahdollista laatia. Taustalla vaikuttaa useampia lakeja.

Alaikäisten lasten ja nuorten kanssa yli kolme kuukautta työskenteleviltä vaaditaan rekrytointivaiheessa rikostaustaotteen esittämistä. Rikostaustaotteeseen merkitään tiedot lapseen kohdistuvista rikoksista, seksuaalirikoksista, väkivaltarikoksista, vapauteen kohdistuvista rikoksista ja huumausainerikoksista. Lisäksi otteeseen merkitään joissakin tapauksissa tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista. Tarkemmat tiedot voi tarkistaa Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta. Tiedot rikosrekisteriin merkittävistä tiedoista ja niiden sieltä poistumisesta löytyvät myös samalta sivustolta.

On myös työnkuvia, joihin rekrytoitaessa tehdään suojelupoliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tällaisissa työtehtävissä ollaan tekemisissä esimerkiksi valtion turvallisuuden, maanpuolustuksen tai kansantalouden parissa. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on estää valtion turvallisuutta uhkaava toiminta. Selvityksen laadinnassa hyödynnetään rekistereitä ja tarvittaessa henkilöä haastatellaan. Turvallisuusselvityslaki löytyy Finlexin sivuilta.

Joihinkin työtehtäviin liittyen työnantaja voi rekrytointivaiheessa, tai myöhemmin työsuhteen aikana, hyödyntää huumausainetestausta. Tällä pyritään turvaamaan työntekijän itsensä ja muiden työturvallisuus. Tarkemmin tällaisista työtehtävistä ja huumausainetestaukseen liittyvistä käytännöistä saa tietoa mm. Työsuojelusta. Huumausainestestauksella on kosketuspintaa useamman eri lain kanssa. Tarvittaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaus auttaa alkuun.

 Kuljetusalaan liittyen on oma lainsäädäntönsä. Ajo-oikeuden voi menettää terveydentilan heikkenemisen vuoksi tai toistuvien tai törkeiden liikennerikosten johdosta. Trafin kooste Ammattikuljettajien soveltuvuuden arvioinnista (kohta 3.3.1 Pätevyyden kyseenalaistaminen) tarjoaa lisätietoa ja myös viitteet taustalla vaikuttaviin lakeihin.

Rikostausta voi vaikuttaa myös koulutuspaikan menettämiseen tai opiskelijaksi hyväksymiseen. Lisäksi terveydentilaan liittyen on olemassa omat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimuksensa, jotka liittyvät Sora-lainsäädäntöön (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen). Tarkemmin Sora-lainsäädännöstä, Sora-tutkinnoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista voi lukea Julkarista.

Rikostuomio ei aina tule esiin työtä hakiessa, mutta esimerkiksi CV:ssä olevat aukot voivat herättää kysymyksiä. Onkin hyvä miettiä, miten tuo asiaa esiin, tai mitä on valmis kertomaan. Tähän ei ole olemassa yksiselitteisesti yhtä oikeaa ratkaisua. Tietoa ja apua siviilielämään palaamiseen tarjoaa mm. Portti vapauteen -sivusto.

Hannele

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kynnyksen yli

Moni työtä etsivä on tilanteessa, jossa hän ikään kuin seisoo porstuassa eikä tiedä miten edetä päästäkseen kynnyksen yli. Eri ihmisille kynnys tarkoittaa eri asioita, joillekin on myös epäselvää mistä ovesta heidän tulisi kulkea sisään. Tähän tilanteeseen voi pyytää mukaan toista henkilöä, voi saada vinkkejä, kokemuksia ja ehdotuksia. Uraohjaustilanteista tulee montakin kohtaa mieleen missä on mietitty etenemistä kynnyksistä huolimatta. Eri ihmisille tilanne näyttää erilaiselta, myös tuen tarve on erilainen. Joku kaipaa tietoa, toinen tukea ja rohkaisua. Yhdessä miettimällä varsinkin tähän työnhaun psykologiseen puoleen voi vaikuttaa. Pystymme siirtämään kynnyksiä, seiniä ja ovia. Joku lähestyy ovia innokkaana, toista puolestaan pelottaa, joku ajattelee että ei edes kannata yrittää.

Tukea työnhakua ja työelämää koskeviin tilanteisiin voi saada Uraohjauksen psykologeilta. TE-palveluissa työskentelevät asiantuntijat voivat tarjota tilanteeseen sopivia palveluja omalla asuinalueellasi, tukea voi saada myös sosiaalitoimen puolelta. Nuorille erityisen tärkeä palvelu on etsivä nuorisotyö, josta voi saada avun lomakkeiden täyttöön, asioimiseen ja vaikkapa työkokeilupaikan etsimiseen. Aikuisille työttömille voidaan TE-palveluissa järjestää työhönvalmentajan apua, joka käytännössä auttaa työnhakuprosessissa. Jos terveydelliset seikat ovat haasteena niin hyödyksi voi olla Kelan kautta järjestetty työhönvalmennus http://www.kela.fi/tyohonvalmennus. Jos viime vuosina on joutunut työelämästä pois sairastumisen vuoksi, niin työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus voi olla taho, josta saa taloudellistakin tukea työelämään takaisin pääsemiseksi.

Vaihtoehtoja kannattaa miettiä yhdessä, koska joskus voi olla vaikea nähdä omien elämäntilanteeseen liittyvien tunteiden lävitse mitä kannattaisi tehdä. Voi olla vaikea uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Kannattaa muistaa että tänään voi olla se päivä, jolloin saat idean joka johtaa unelmatyön ovelle. Aamulla et voi vielä tietää mistä tämän vinkin saat. On hyvä ottaa oma elämäntilanne puheeksi, kertoa omista tavoitteista sopivissa tilanteissa. Silloin muutkin saavat tilaisuuden olla avuksi tielläsi.

Heli