keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Toivotamme hyvää ja rauhallista joulua!

Työlinjan ohjausväki rauhoittuu jo joulun viettoon ja uuden vuoden odotukseen mietelauseiden merkeissä. Vuoden lyhyin päivä meni jo, ja nyt päivä pitenee ja juhannus lähenee... Tavataan Suotuista suuntaa etsien ensi vuonnakin!




 

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Päivä kerrallaan

Irtisanomiset ovat viime aikoina näkyneet toistuvasti uutisotsikoissa. Irtisanovina tahoina on sekä pieniä että suuria yrityksiä ja kaupunkeja. Työn jatkumisen epävarmuus saa miettimään koko työnteon mielekkyyttä. Miksi vastata sähköpostiin ja sopia palaveri ensi viikolle kun ei edes tiedä, saako palata töihin seuraavana päivänä. Tai miten osaisi keskittyä työtehtäviinsä kun koko ajan pelkää joutuvansa esimiehen puheille irtisanottavaksi. Työpaikan ilmapiiri on kireä ja ahdistavakin. Kuitenkin tekisi mieli jaksaa, jos sillä voisi vielä vaikka vaikuttaa omaan kohtaloonsa. Miksi tehdä työnsä hyvin, jos se ei kuitenkaan takaa mitään?

Näitä ja monia muita ajatuksia voi nousta mieleen, kun yt-neuvotteluiden uhka ja sen seuraukset leijuvat ilmassa. Tiedetään, että osa työntekijöistä lähtee. Osuuko arpa omalle kohdalle? Olisiko kyseessä maailmanloppu vai uusi mahdollisuus? Mitä nyt?
Tilanne on stressaava niin työntekijöille kuin esimiehillekin. On hyvä miettiä itselleen suunnitelma valmiiksi kaiken varalta. Mieti nykyistä työtäsi tai työtä, josta äskettäin olet joutunut luopumaan. Mistä siinä pidät? Mitä jäisit kaipaamaan? Haluatko kehittää itseäsi uuteen suuntaan vai lisätä osaamistasi omalla alueellasi?



Miten yli yt-neuvotteluista?
Miten sitten selvitä päivästä toiseen paineen alla? Tulevaisuuttaan ei voi suunnitella huomista pidemmälle. On osattava elää hetkessä ja kyettävä toimimaan tilanteen mukaan. Stressitasot ovat korkealla ja pinna kireällä. Siispä – hellitä hetkeksi. Hyväksy vallitsevan tilanteen epävarmuus niin mahdottomalta kuin se tuntuukin. Keskity nauttimaan niistä vapaa-ajan harrastuksista, joista olet ennenkin saanut voimia ja energiaa arjen haasteisiin. Kesken työpäivän et ehkä pääse kuntosalille tai juoksulenkille saati sitten näppäilemään kitaraa. Voit kuitenkin vaikuttaa omaan jaksamiseesi muuten. Kokeile hengittää syvään. Salli itsellesi se, että valmista ei synny samaan tapaan kuin normaaleissa olosuhteissa. Siemaile tauon kahvi- tai teemukillisesi siitä nauttien. Olet sen ansainnut. Tukeudu työyhteisöösi. Olette kaikki samassa tilanteessa. Keskustele ja ole avoin keskustelulle. Jos keskusteleminen ei ole tapasi jäsentää asioita, kokeile vaikka kirjoittamista, piirtämistä tai soittamista itsesi ilmaisemisen keinona. – Tee tämä kuitenkin vasta työpäiväsi jälkeen. Pääasia on, että käsittelet ajatuksiasi ja tunteitasi jollain tavalla.
Täältä ohjeita yt-neuvotteluissa toimimiseen koottuna eri alueiden asiantuntijoilta.

– Hannele –

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Miten valita ammatti ja koulutus, jos mikään ei kiinnosta?

Kiviseltä tieltä selkeämmille vesille
Ammatinvalinta on vaikeaa, jos mikään ala tai koulutus ei tunnu kiinnostavan. Joku on saanut tarpeekseen koulusta ja ajattelee, ettei mene enää koskaan koulunpenkille. Toisella on ollut pettymyksiä ja epäonnistumisen kokemuksia, joiden pelkää toistuvan uusissa opinnoissa ja työpaikoilla. Kolmannella on haastava elämäntilanne, sairaus tai masennus, mikä vie voimat ja haittaa tulevaisuuden suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.

Oman tilanteen jäsentäminen, tunteiden ja ajatusten kuunteleminen ja mahdollisuuksien etsiminen tältä pohjalta voi auttaa löytämään riittävän kiinnostavia vaihtoehtoja. Kokemuksista keskustelu läheisten ja tarvittaessa ammattilaisten kanssa usein helpottaa ja auttaa omien vahvuuksien tunnistamisessa, esteiden vähentämisessä ja kiinnostusten heräämisessä. Yksin ei tarvitse jäädä kiertämään samojen ajatusten kehää.

Joskus tarvitaan aikalisää ja elämän mielekkyyden ja sisältöjen hakemista muilta elämänalueilta - vapaa-ajasta, harrastuksista ja ihmissuhteista. Kun ajankohtaiset muut haasteet helpottavat ja mieliala kohoaa, työnkin suhteen löytää helpommin vaihtoehtoja.


Miten vaihtaa ammattia, jos vain haluaa pois nykyisestä?

Ammatinvaihtaminenkin on vaikeaa, jos mikään ei tunnu kiinnostavalta. On vain tunne, että nykyistä työtä tai ammattia ei voi jatkaa. Silloin voi miettiä, mitkä työn epäkohdat tai ammatin huonot puolet saavat haluamaan pois. Millä tavalla erilaista uuden työn toivoisi olevan? On hyvä miettiä myös, löytyisikö nykytyöstä ja ammatista silti joitakin hyviäkin puolia, vaikka pieniäkin, joita toivoisi olevan uudessakin ammatissa. Niiden suunnasta voi etsiä ja usein löytääkin uusia vaihtoehtoja. Kannattaa myös muistella, millaisia toiveita, haaveita, ehkä unelmiakin joskus aiemmin oli. Olisiko nyt niiden vuoro, löytyisikö niiden suunnasta toteuttamiskelpoisia ratkaisuja?

Joskus työpaikan vaihtokin riittää. Työnkuvat vaihtelevat suuresti samankin alan eri työtehtävissä. Myös työyhteisöt eroavat toisistaan kooltaan, toimintatavoiltaan ja ilmapiiriltään.


Epäkohtien muuttaminen


Epäkohtia saattaa saada korjattuakin, kun ensin rauhoittuu, saa etäisyyttä kokemuksiin ja pystyy harkitsemaan, mitä muutoksia tarvittaisiin, että voisi jatkaa nykytyössä. Koettuihin pettymyksiinkin on mahdollista löytää uusia näkökulmia, suhtautumistapoja ja ratkaisumahdollisuuksia.

Työstä voi irrottautua vaikkapa vuorotteluvapaan tai tarvittaessa sairausloman avulla. Joskus riittää, että keskustelee asioista, kokemuksista ja muutosmahdollisuuksista ulkopuolisen kanssa esimerkiksi työterveyshuollossa tai vaikkapa uraohjauksessa.

Kun tietää, millaisia muutoksia tarvitaan ja kuinka ne olisivat toteutettavissa, on helpompi puhua niistä työpaikalla ja perustella ehdotukset rauhallisesti ja rakentavasti. Silloin ne todennäköisemmin myös toteutuvatkin.

Sari  

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Viisi syytä vaihtaa työpaikkaa


Uskaltaisiko kokeilla onneaan?
Työmarkkinoilla on jatkuva käymistila: osalla ei ole töitä ollenkaan, kun toisella on liikaakin. Joku on unelmiensa työssä, kun toinen taas miettii onko tässä mitään järkeä. Töitä vaihdetaan ja uralla edetään (tai taannutaankin). Mikä on tarpeeksi hyvä syy heittäytyä etsimään uutta työtä?
Tässä minun listani hyvistä syistä. Ovatko ne tarpeeksi hyviä syitä juuri sinulle – se sinun täytyy ratkaista itse.

1.       Liian vähän henkilökuntaa työmäärään nähden. Harrastukset? Ei ole aikaa. Teet jatkuvasti pitkää päivää, olet päivästä toiseen kiireinen ja jäljessä aikatauluista, eikä työpaikalla pidetä lisähenkilöiden palkkaamista mahdollisena. Tilanteeseen ei ole helpotusta luvassa. Lopulta huomaat olevasi kireä niin töissä kuin kotonakin.

2.       Et ole tyytyväinen työhösi. Et ehkä pääse käyttämään taitojasi ja kehittymään työssä. Joudut toimimaan omien arvojesi vastaisella tavalla, tai työskentelyolosuhteet ovat huonot (esim. kylmä tai vetoisa tila). Syystä tai toisesta työ ei tunnu riittävän mielekkäältä.

3.       Vaikeus sovittaa työtä ja perhe-elämää yhteen. Joskus muuttunut tilanne perheessä esim. lasten syntymän tai omien vanhempien avuntarpeen vuoksi koskettaa myös työelämää. Olisiko palaset helpompi saada sopimaan yhteen, jos työaika olisi eripituinen tai sijoittuisi eri aikaan viikkoa tai vuorokautta? Jo työpaikan sijainti lähempänä kotia saattaa riittää ratkaisuksi.

4.       Työpaikan tulehtunut ilmapiiri. Kyse voi olla varsinaisesta työpaikkakiusaamisesta, tai ainoastaan huonosta yhteishengestä (kaveria-ei-auteta –toimintatavasta). Jos murehdit öisin työpaikan huonoa henkeä, saattaa nopein ratkaisu tilanteeseen olla uuden työn etsiminen. Yhteydenotto esimieheen, työterveyshuoltoon tai työsuojeluhenkilöön voi viedä asioita eteenpäin, mutta ongelmat ovat ehkä jo ehtineet mutkistua mahdottomiksi.

5.       Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Etenkin korkeakoulutuksen hankkineet ovat hakeutuneet alalleen saadakseen itsenäisen työn ja vaikutusmahdollisuuksia työskentelytapoihin. Aina toiveet ja todellisuus eivät kohtaa! Mikäpä estää kokeilemasta kepillä jäätä...

Avoimia työpaikkoja löydät mm. TE-palvelut.fi  –sivuilta.
- Satu -

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Oppimaan uutta — työttömyysetuudella tietenkin

Opiskelemaan lähtö on aina uuden alku. Opinnot saattavat jännittää, sillä ne edellyttävät monen tutun ja turvallisen asian taakse jättämistä. Voi olla, että olet ollut vuosia työelämässä ja luulit löytäneesi sieltä paikkasi. Voi olla, että takana on vuosia kotona lasten kanssa. Aiemmista opinnoista on ehkä jo aikaa ja koulunkäynti tuntuu kaukaiselta asialta. Hirvittää miten muuttuneessa elämäntilanteessa saa kaiken järjestymään. Pystyykö arjen keskellä keskittymään etäopintoihin? Miten muu perhe selviää, kun äiti tai isä uppoutuu tenttikirjoihin? Entä, jos minä en osaakaan opiskella, entä jos en opi? Onko motivaationi varmasti riittävä, jotta se kantaa läpi opintojen. Yhtenä suurimmista kysymyksistä: kuinka raha riittää opiskeluaikana?

Tällöin voi TE-toimisto auttaa. Jos olet työtön tai työttömyysuhan alla, sinun kannattaa selvittää, olisiko sinulla mahdollisuutta saada opintoihisi työttömyysetuutta. Perusedellytyksenä tuen saannille on vähintään 25 vuoden ikä ja työttömyys. Mikäli itse irtisanoudut työsuhteestasi opintojen vuoksi, et voi saada tukea.
Tukea voidaan maksaa henkilölle, joka tarvitsee koulutusta työllistyäkseen. Koulutukset voivat olla moninaisia. Opiskelun kestolle ei ole vaatimuksia, mutta opiskelua tukevaa työttömyysetuutta voi saada enintään 24 kuukautta opintokokonaisuutta kohden.

Kun lähdet selvittämään, voidaanko opintojasi tukea työttömyysetuudella, toimi näin:
      1.       Hae kouluun

2.       Viimeistään saatuasi tiedon opiskelupaikasta, ota yhteyttä omaan TE-toimistoosi. Kerro toiveestasi opiskella työttömyysetuudella tuettuna. Esitä TE-toimistolle oppilaitoksen selvitys opinnoista ja omat perustelut koulutustarpeestasi.

3.       TE-toimisto arvioi koulutustarpeesi. Pohdinnassa huomioidaan koulutuksen vaikutus työllistymiseen.

4.       Saatuasi luvan opiskella työttömyysetuudella tuettuna, nauti opinnoista ja etene niissä sen verran joutuisasti, että saat pitää tukesi. Opintojen on edettävä keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohden tai opiskelun työmäärän tulee olla 25 tuntia viikossa.
Elämässä on aina sääntöjä, niin tässäkin tuessa. Jos arvelet täyttäväsi tuen vaatimukset, ota selvää.

Muita mahdollisia omaehtoisen koulutuksen tukimuotoja:

-Kirsti-

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Jäljen jättämisestä

Uraohjaajana saan tutustua useisiin erilaisiin työuriin. Asiakastietojärjestelmämme nimikin on Ura. Harvoin enää näkee niin yhtenäisiä uria, että joku olisi yläasteen jälkeen valinnut ammattinsa ja elämä olisi sitten mennyt uraputkessa päätyen työtoverien järjestämiin eläkejuhliin. Nykyura on kuin erilaisia luistimen jälkiä jäässä. Välillä suoraa viivaa, ehkä pidempääkin, sitten piruetti, hyppy ja jään pintaan takaperin. Välillä on otettu lähikosketusta kylmään ja kovaan pintaan. Jäsenet arkoina uuteen liukuun siten että katsojasta tuntuu että tasapaino on saavutettu ja kaikki on jälleen hyvää ja kaunista. Joka tapauksessa suoritusten jälkeen voi olla tyytyväinen siihen että jää on kantanut ja saanut tärkeitä asioita saavutettua. Usein nykyhetkessä on helpompi tarkastella elettyä työuraa ja nähdä järkevä merkityksellinen jatkumo tehtävissä ja muutoksissa.  Sen sijaan tulevaisuus voi näyttää epäselvältä.

Työ on toisaalta itsensä toteuttamista ja toisaalta toisille hyödyksi olemista. Ehkäpä tästä syystä epävarmuus työelämän muutostilanteissa koskettaa ja nostaa pintaan monenlaisia tuntemuksia. Samalla tulee arvioitua omaa osaamista ja sitä miten muut arvostavat minua. Esiin tulee myös se miten arvostan itseäni ja mitä odotan tulevaisuudelta.

Uutta työtä etsiessä voivat tuntemukset vaihdella, kysymyksessä on kuitenkin tärkeä osa-alue elämää: työhön käytetään aikaa, omaa panostusta, siitä saa taloudellista toimeentuloa ja sosiaalisia kontakteja. Ei ole ihan sama mitä työtä tekee vaikka työ onkin arvokasta.

Työ on eräänlaista jäljen jättämistä ympäristöön. Onneksi työ tai työpaikka on vain yksi osa elämämme jälkeä.  Millaisen jäljen sinä haluaisit elämälläsi jättää? Mitä toivoisit että ihmiset sinua ajatellessaan muistaisivat sinusta?
- Heli -
Maalaistalossa asuu monen sukupolven jättämiä arjen ja työn jälkiä

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Mä mistä löytäisin sen motivaation… työnhakuun


Työnhaku tuntuu usein työläältä ja monimutkaiselta. Siihen liittyy monia vaiheita ja vielä useampia ajatuksia ja tunteita. Motivaatiota ei aina ole tai se keskittyy johonkin sillä hetkellä mukavammalta tuntuvaan toimintaan. Kiirekin voi vaivata. Ei ehdi istua alas ja syventyä hakemiseen. Ehkä on hyvä kuitenkin pysähtyä miettimään, miksi hakee työtä ja mitä siltä haluaa. Mielekästä tekemistä, onnistumisen elämyksiä, taloudellista turvaa, uusia kokemuksia, arkirytmiä, hyödyksi olemista, yhteenkuuluvuuden tunnetta? Mitä hyvänsä se kohdallasi onkin, pidä se mielessäsi.

Mistä sitten aloittaa? Ansioluettelo on päivittämättä ja työ- ja opiskelutodistukset ovat hukassa. Ilmoitukset avoimista työpaikoista odottavat perehtymistä. Tietokoneen ruudulla Word-tiedosto loistaa tyhjyyttään. Onneksi sen saa piiloon avaamalla nettiselaimen – ja kas, sosiaalinen media ja päivän polttavat puheenaiheet ovat käsillä. Hakukohteen nettisivuihin tutustuminen saa odottaa. Miten helposti me itseämme huijaammekaan!

Koko työnhaku-urakka tuntuu sekavalta ja monesti liian suurelta hallittavaksi. Voi tuntua helpommalta antaa asian olla ja ajan kulua. ”Tuleehan noita uusia työpaikkoja. Eihän oma koulutuskaan oikein vastaa työpaikkailmoituksessa mainittua. Tuskin olisin kuitenkaan tullut valituksi.”

Tunnistatko itsesi tästä ajattelutavasta?


Mitä haluat?
Muutos vaatii ponnistelua. Kaikki ei voi, eikä kaiken tarvitse olla helppoa ja vaivatonta. Itsensä voi laittaa ottamaan haasteen vastaan. Motivaation salaisuus piilee siinä, että sitä ei yleensä synny tyhjästä. Motivaatiota voi synnyttää.

Kokeile tehdä itsellesi aikataulu, johon merkitset niin työnhakuun kuin muihin tehtäviin, harrastuksiin, lepoon ja palautumiseen tarkoitetun ajan. Tee sellainen aikataulu, joka on inhimillinen ja mahdollista toteuttaa. Muista, että kaikki ei aina suju suunnitellusti ja aikataulun pettäminen jossain kohtaa ei tarkoita ettei sitä voisi enää noudattaa. Ota kiinni sieltä, mistä saat!

Oletetaan, että aikataulussa on tälle päivälle varattu vaikkapa tunti aikaa työnhakuun keskittymiseen. Nyt on tärkeää, että määrittelet tarkemmin, mihin aiot tämän tunnin aikana keskittyä. Rajaa tavoite selkeämmäksi. Aloita vaikka päivittämällä CV. Tee varatussa ajassa kaikki, mitä pystyt. Tietokoneohjelman kanssa säätämiseen menee epäilemättä oma aikansa. Se kuuluu asiaan, älä lannistu! Tee valmiiksi se, minkä saat ja ole tyytyväinen lopputulokseen. Voit jatkaa myöhemmin. Monesti vaikean alun jälkeen työskenteleminen usein helpottuu. Samalla motivaatio kasvaa.

Työnhaku on verrattavissa työn tekemiseen. Se vaatii aikaa, perehtymistä ja panostamista. Valmista ei synny hetkessä. Jos kuitenkin ryhdyt toimeen, todennäköisyys prosessin loppuunsaattamiseen kasvaa huomattavasti! Jos kaipaat tukea ajankäyttöön ja apua aloittamiseen, tutustu Pomodoro-tekniikkaan. Kyse on hyvin yksinkertaisesta, ajankäyttöä helpottavasta tekniikasta, jossa keskitytään työskentelemään jaksoittain, aina 25 minuuttia kerrallaan. Keskeytyksettömän jakson jälkeen kirjataan ylös, mitä on saatu aikaan ja pidetään viiden minuutin tauko. Sama toistetaan aikataulun niin salliessa neljä kertaa, jonka jälkeen pidetään pidempi tauko. Suomeksi voit lukea tekniikasta lisää esimerkiksi täältä: http://www.gradutakuu.fi/2010/02/18/pomodoro-tekniikalla-tehokkuutta-ja-ajanhallintaa/.

Neuvoja ja vinkkejä hakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen: http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/vinkkeja_tyonhakuun/tyohakemus_ja_cv/index.html.

- Hannele -

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Suotuisa tuuli



Mahdollisuuksia voi löytyä yllättävistäkin paikoista
”Mikään tuuli ei ole otollinen laivalle, joka seilaa ilman päämäärää.” Miten todelta tuo sanonta tuntuukaan, kun ajattelen ammatinvalintaa ja uramuutoksia suunnittelevia asiakkaitani ja meitä itse kutakin vastaavissa tilanteissa!

Ellei tiedä, missä on ja mihin haluaa mennä, on vaikea huomata mahdollisuuksia, jotka vievät uralla ja elämässä eteenpäin. Oivia tilaisuuksia jää helposti hyödyntämättä, jos jää vain ajelehtimaan tuulten mukana milloin mihinkin suuntaan. Moneen suuntaan samaan aikaan yrittäminen ei myöskään vie tehokkaasti mihinkään päämääristä. Siksi on hyvä pysähtyä harkitsemaan omaa tilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita.

Oman tilanteen jäsentämiseen liittyy arviointia siitä, mihin olen tilanteessani tyytyväinen ja mitä haluan muuttaa. On myös hyvä harkita, millaiseen panostukseen on muutoksen hyväksi valmis ja kuinka se vaikuttaa perheeseen ja muihin läheisiin. Muutoksen toteuttaminen vaatii usein aikaa, voimia ja rahaakin. Mistä olen valmis tavoitteeni hyväksi tilapäisesti tai pysyvämminkin tinkimään? Mistä en luovu?

Muutoshaasteet tulevat usein pyytämättä ja yllättäen. Kun työ loppuu, terveyssyyt tai perhetilanne vaativat vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia, on haasteena usein tapahtuneen ymmärtäminen todeksi ja muuttuneen tilanteen hyväksyminen. Vanhasta on tärkeä päästä myös tunneperäisesti irti ennen kuin voi suuntautua uuteen, löytää mielekkään tuntuisia vaihtoehtoja ja sopivia mahdollisuuksia. Moni tarvitsee aikaa luopumiseen ja menetetyn suremiseen ennen kuin voi innostua uuteen. Kokemuksista puhuminen helpottaa ja auttaa tuen saamisessa. Vaikka jotain menettää, paljon arvokasta ja hyödyllistä myös jää ja voi löytää tilalle.

Kun tunnistaa toiveensa ja valitsee tavoitteensa, huomaa tilaisuuksia ja löytää mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen: sopivia koulutuksia tai työtehtäviä haettavaksi, muutos- ja kehittymistoiveita kehityskeskustelussa esimiehelle kerrottavaksi tai vaikkapa haaveita vuorotteluvapaalla toteutettavaksi.

… ja niin tuuli tuo lähemmäs toivottua päämäärää, vaikka välillä tarvitsisikin pysähtyä myrskytuulilta saarten suojaan tai luovia vastatuuleen.

- Sari -

tiistai 5. marraskuuta 2013

Keskiviikkona 6.11. aloitamme!

Tervetuloa lukemaan Suotuisa suunta -blogia! Julkaisemme uuden kirjoituksen joka keskiviikkona. Aiheemme käsittelevät työelämää, koulutusvalintoja, urapolkuja ja erilaisia elämäntilanteita, jotka vaikuttavat valintoihin. Kirjoittajat ovat Työlinjan ohjausalan ammattilaisia.