keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Saitko kutsun soveltuvuustestiin?


Jos kutsu on käynyt kohdallasi, olet ehkä hakenut kiinnostavaa työ- tai opiskelupaikkaa ja joku on ajatellut että paikkaa varten on hyvä olla tiettyjä valmiuksia, joita pyritään soveltuvuuskokein varmistelemaan. Soveltuvuustesti on yksi osa valintaprosessia. Yleensä sitä edeltää työnantajan tai oppilaitoksen edustajan haastattelu ja varsinaisen soveltuvuustestin tekee joku muu – psykologi tai konsultti. Testitilanteessa testaajalla on mielessä, mitä tietoa hän tarvitsee hakijasta pystyäkseen parhaiten arvioimaan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään. Testiprosessi sisältää yleensä haastattelun ja kynä-paperitehtäviä (sisältäen esimerkiksi tehtäviä joille selvitetään päättelykykyä, paineensietoa, itseilmaisua, motivaatiota, toimintatapoja, itsetuntemusta). Joskus mukana on joku työelämän tilanteita jäljittelevä ryhmätilannetehtävä. Tehtävät voivat olla aikarajoitteisia, jolloin voi tulla tunne että aika loppuu kesken. Tehtävät voivat toisaalta sallia laajaakin harkinnan ja luovuuden käytön ilman aikarajoja; tällöin puolestaan saattaa mietityttää, miten olisi pitänyt osata piirtää tai vastata johonkin yllättävään tehtävänantoon. Testaus voi kestää koko päivän, joten tilanne vaatii kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä. Ohjeet kannattaa kuunnella huolella ja kysyä mitä ei ymmärrä.

Soveltuvuustestit ovat vapaaehtoisia, mutta käytännössä testeihin kuitenkin yleensä kannattaa osallistua. Osallistumattomuus testeihin aiheuttaa sen ettei ole yhteismitallisessa vertailussa enää mukana toisten hakijoiden rinnalla. Jos on toistamiseen osallistumassa vaikkapa saman kouluttajan lähihoitajaopintojen pääsykokeisiin, voi toki käydä keskusteluja voiko aiempia valintakoetuloksia hyödyntää uudelleen. Enemmän aikaa ja harkintaa kannattaa käyttää siinä vaiheessa kun testin tuloksista on mahdollista saada palautetta. Testaajalla on velvollisuus antaa samansisältöinen testipalaute sekä testin tilaajalle (työnantaja tai oppilaitos) että testiin osallistuneelle. Testitilaisuudessa kannattaa kysyä miten ja koska palautetta on mahdollista saada. Palaute voi olla suullinen tai kirjallinen, hyvä olisi jos siitä voisi keskustella testaajan kanssa.  

Työhön ja koulutukseen liittyvien soveltuvuustestien tulisi käsitellä juuri näitä asioita: tarkoitus ei ole esimerkiksi selvitellä syvällisemmin perhehistoriaa tai mielenterveyttä, eikä terveystiedoista tulisi olla lausunnossa merkintöjä. Työnantajaa ja oppilaitoksia koskevat omat ohjeistukset terveystietoihin liittyen. Soveltuvuustestin tilaajalla on vastuu teettämänsä testikokonaisuuden korrektiudesta, testejä kuitenkin tehdään monenlaisia ja monella ammattitaidolla. Jos testejä sanotaan psykologisiksi testeiksi, psykologin tulisi olla testitilaisuuden vetäjänä ja arvioijana ja toimia psykologien ammatillisten sääntöjen mukaisesti. Työelämän henkilöarviointeja koskevat seuraavat lait: laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004), henkilötietolaki (1999) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999).

Kun miettii saamiaan testituloksia, kannattaa kysyä lisätietoa epäselvistä lausunnon kohdista. Usein kuulee että jos ei ole soveltuvuustestien jälkeen tullut valituksi, niin ei ole rohjennut kysellä tarkemmin mistä on ollut kyse vaan on jäänyt epäilemään esimerkiksi yksittäisiä vastauksia tai jotain yhtä sanomistaan tai elämäntilannettaan syyksi huonoon lopputulokseen. Testaajan näkökulmasta kuitenkin kysymys on ollut kokonaisuuksista ja hänellä on ehkä mielessään ollut samallekin asialle joku aivan muu perustelu. Tai ehkä osin kysymys on voinut olla siitäkin että ”tällä kertaa ei tullut valituksi” koska hakijoita oli niin paljon, ettei kysymys ollutkaan varsinaisesti soveltumattomuudesta. Tällöin keskustelu voi lisätä ymmärtämystä ja harkintakykyä sen suhteen mitä elämässä kannattaa tehdä seuraavaksi.  Testien tarkoitus on mahdollistaa nopea tiedonkeruu yhteismitallisesti ja antaa käytännöllisempää tietoa kyvyistä ja sosiaalisista taidoista kuin mitä pelkässä haastattelussa tulee ilmi. Silti kuitenkin on vielä jonkin verran matkaa siihen miten käytännön monimutkaisimmissa työelämätilanteissa toimii oman alan ammattilaisten keskuudessa, tämä tulee ilmi sitten työtä tehden ajan kanssa. Yleisesti ottaen testit ovat hyviä lisäämään itsetuntemusta ja niiden avulla voi verrata yksilöä suurempaan joukkoon ihmisiä – esimerkiksi onko henkilöllä jotain tiettyä kykyä tai ominaisuutta keskimääräistä enemmän tai vähemmän.

Testien tulkinta on monivaiheista kokonaiskuvan rakentamista, joka näkyy parhaimmillaan lausunnon perusteluissa: mitä testimenetelmiä on käytetty ja onko joku tietty päätelmä tehty haastattelun perusteella, testin perusteella vai onko se oletus. Esimerkiksi hyvä päässälaskutaito voi ilmetä monivalintatehtävässä rastina ”lasken mieluummin päässä kuin laskukoneella” –lauseen kohdalla, oikeina vastauksina laskutehtävissä haastattelussa. Jos kaikissa näissä testauksen osioissa meni hyvin, niin todennäköisyys on vahva että laskutoimitukset sujuvat.

Oliko soveltuvuuskokeesta sittenkään hyötyä, jos laskeminen ei käytännön työssä onnistukaan avokonttorin melussa? Työntekijä ja työnantaja voivat ymmärtää ympäristöjen vaikutuksen suoriutumiseen ja pyrkiä järjestämään rauhallisen työtilan. Testien luotettavuuden ymmärtäminen ja vastuu tulkinnassa on tärkeää. Testit myös mittaavat erilaisia kokonaisuuksia, joten eri testeistä voi tulla erisisältöisiä lausuntoja eri sanoin. Se ei kuitenkaan tarkoita välttämättä testin epäonnistumista. Parhaimmillaan testit lisäävät itsetuntemusta ja toimivat tukena itselle sopivien ja kiinnostavien työtehtävien löytymisessä. Myös työnhaussa voi myönteisiä testituloksia hyödyntää miettiessään omia vahvuuksiaan.

Jos testitulokset mietityttävät, tärkeää on olla testaajatahoon yhteydessä ja selvittää keskustellen tai lausuntopapereita pyytämällä mistä on ollut kyse. Jos olet kenties ilman työtä, mutta soveltuvuus- ja ammatinvalinta-asiat mietityttävät, kannattaa asiasta keskustella TE-toimiston ammatinvalinnanohjauksessa: siellä voidaan tehdä testejä ja niiden pohjalta omaan tilanteeseen liittyvää harkintaa. Työlinjan psykologien Uraohjaus-puhelinpalvelussa testejä ei voi tehdä, mutta psykologeina meillä on ymmärtämys arviointiprosessista ja voimme olla mukana kokonaistilanteen harkinnassa ja sopivien palvelujen miettimisessä.

 Heli

Helsingin Sanomien artikkeli aiheeseen liittyen:
http://www.hs.fi/tyoelama/Psykologiset+testit+voivat+menn%C3%A4+pieleen/a1380341364527?sivu=1

2 kommenttia:

  1. En usko noihin testeihin.Yritin 4 kertaa pyrkiä lähihoitajaksi. Aina sama vastaus...et tullut valittua tällä kertaa. Soitin viimeisen hakukerran jälkeen ja sain vastauksen: " voit huonosti" tällä hetkellä luen psykologiaa ja sain ekatentin läpi 4/5 arvosanalla. Mitään tarkempaa perustelua en saanut.

    VastaaPoista
  2. Hei!
    Ikävää että et ole päässyt haluamaasi koulutukseen. Hakijoita on saattanut olla paljon. Olet ilmeisesti kuitenkin edelleen kiinnostunut alasta kun olet vapaa-ajalla panostanut opiskeluun. Opinnoista saat kokemusta ja uusia näkökulmia joita voit hyödyntää opiskelu- ja työpaikan haussa. Voisit hyötyä myös ammatinvalintapsykologin kanssa keskustelusta vaikkapa soittamalla Uraohjauksen puhelinnumeroon, voisimme miettiä tarkemmin ammatillista suuntautumista ja pääsykokeisiin valmistautumista. Neljä hakukertaa koettelee useimmilla hakijoilla jo kärsivällisyyttä sekä herättää miksi –kysymyksiä. Jos sinulla ei ole vielä ns. B-suunnitelmaa lähihoitajaopinnoille niin sitäkin voisi alkaa miettimään. On muitakin työtehtäviä ja ammattinimikkeitä missä voi työskennellä ihmisiä auttaen. Jos olet työtön tällä hetkellä niin oman alueen TE-toimistossa kannattaa keskustella opintotoiveista. Jos et ole vielä koulutukseen päässyt, niin olisiko mahdollista päästä tutustumaan käytännön työelämään, tai järjestetäänkö alueellasi hoitoalalle suuntaavia työvoimakoulutuksia. Auttamistyöhön voi harjaantua myös osallistumalla vapaaehtoistyöhön esimerkiksi järjestötoiminnassa tai seurakunnissa. Joskus polku tavoitetta kohti on hieman pidempi kuin etukäteen ajatteli, tai joskus löytyy aivan uusi suunta joka olikin alkuperäistä tavoitetta mielekkäämpi. Oikein hyvää syksyn alkua, toivottaa Heli

    VastaaPoista