keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Ammatinvalintaratkaisuja ei kannata tehdä kiireessä vaan harkiten


Kiire on suhteellinen käsite. Jollakin on aina kiire, toisella ei koskaan. Aikaa meillä kaikilla on kuitenkin ihan saman verran. Kiirettään mainostaessa moni tuntee olevansa tärkeä. Nykymaailma kannustaa kiireiseen elämäntapaan ja on jopa tuotteita, jotka on tehty kiirettä varten. On pikakahvia, pikamakaronia, take away -ruokaa, jopa pikatreffejä! Jatkuva saavutettavuus älypuhelinten, internetin, sähköpostin ja sosiaalisen median maailmassa lisää entisestään kiireen tuntua.

Joskus ihmisillä tuntuu olevan kiire myös ammatinvalintatilanteessa: pitäisi löytää ratkaisu heti tältä istumalta. Tähän liittyvä kiireen tunne on tietenkin luonnollista hakuaikojen päättyessä ja työttömäksi jäädessä. Usein kuitenkin ammatinvalinta on iso muutostilanne, joka vaatii aikaa ja kypsyttelyä eikä ratkaisu synny hetkessä. Rauhallisemmin ja harkiten tehty päätös kantaa pidemmälle. Paniikkiratkaisut voivat myöhemmin kaduttaa. On hyvä ottaa oma aikansa pohdinnalle. Toinen tarvitsee aikaa enemmän, toinen tekee ratkaisunsa nopeammin.

Kiireessä on kääntöpuoli: ihminen ei pysty keskittymään tähän hetkeen, jos vain miettii seuraavaa asiaa tai murehtii menneitä. Ammatinvalinnassa toki mennyttä ja tulevaa on hyvä miettiä, mutta myös siinä irrottautuminen juuri tähän hetkeen merkitsee paljon: mitä juuri minä haluan ja tarvitsen, mitkä asiat ovat minulle elämässä tärkeitä. Jos kiireen tuntu vaivaa missä tahansa ratkaisua vaativassa tilanteessa, on hyvä keskittää ajatuksensa yhteen asiaan kerrallaan. Jos tunnet, että ratkaisu on tehtävä heti tai joku sellaista sinulta odottaa: istu hetkeksi alas ja hengitä syvään. Läsnäolo juuri tässä hetkessä auttaa rauhoittumaan ja kokoamaan ajatuksia. Hetkeen pysähtymisen ja itsensä kuuntelun kautta voi helpommin löytää pidemmälle kantavat ratkaisut  – myös ammatinvalintatilanteessa.
Johanna

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Mukava tapa kuulla kiitos ei

Miten erilaisia ovatkaan työhaastattelutilanteet! Kysymykset ovat osapuilleen samoja, mutta jos vertaa sitä kaikkea mitä työhaastatteluissa tapahtuu, ne ovat ainutlaatuisia kohtaamisia. Jälkikäteen tulee mietittyä mitä tuli sanottua ja mitähän haastattelijat mahtoivat ajatella minusta. Sai myös hieman kurkistaa uuteen organisaatioon: ketä siellä työskentelee ja mitä siellä tehdään.

Työnhaku on eräänlaista työtä, jota oppii tekemällä. Haastattelu ei ole mikä tahansa tilaisuus, vaan siinä tehdään molemmin puolin arvioita, kerätään tietoa. Hakijan roolissa tilanne tarkoittaa sitä, että haetaan jäsenyyttä uuteen yhteisöön jossa omalla työpanoksella on hinta. Puheenvuoro on hakijalla ja hän luo ympärilleen näköisensä ilmapiirin vastauksillaan. Se tuleeko työpaikkaan valituksi vai ei, luo monia ajatuksia: toiveita, pettymystä, luopumista ja kuulostelua sen suhteen hyväksytäänkö minut. Joskus voi olla myös helpotus, että haastattelussa ilmenikin että tämä työpaikka ei olisi sopiva minulle.

Kun muistelen tilanteita, joissa itse olen aiemmin ollut hakijana, tärkeimpinä ja myönteisimpinä ovat jääneet mieleen tilanteet, jossa haastattelija on kiinnostuneisuutensa lisäksi myös antanut jonkun osuvan myönteisen palautteen. Sen ei ole tarvinnut olla iso tai kovin merkityksellinen hakemani työtehtävän kannalta. Haastattelun ei ole tarvinnut johtaa työpaikan saamiseen.  Myönteinen palaute on antanut uskoa oman paikan löytämiseen työtehtävissä. Toisen antama huomio on tärkeää. Mutta vaikka näitä kultaisia sanoja ei kuulisikaan, voimme onneksi muodostaa omat hopeiset sanoituksemme tapahtuneelle ja mikä siinä sujui hyvin. 
Heli

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Haluan luovaan työhön! Osa I

Ei ole ollut yksi eikä kaksi asiakasta, jolta olen kuullut toteamuksen ”Haluan luovaan työhön!”.  Moni miettii omaa luovuuttaan ja jo etukäteen sulkee itseltään ovia ajattelemalla, ettei omaa esimerkiksi mielikuvitusta.  Ilman, että tästä on mitään todisteita.  Luovuudella voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita. Luovuus sisältää monenlaisia arvovarauksia. Usein luovuus määritellään mahdollisuudeksi kehitellä uusia asioita tai ideoita.

 Jokaiseen ammattiin voi liittyä luovuutta – esimerkiksi itse olen aina ihaillut kokkien taitoa loihtia upeita makuelämyksiä.  Luovuutta kysytään ihmiskeskeisessä työssä, sillä jokainen ihminen on erilainen. Ihmisten kohtaaminen hoitajana tai myyntityössä vaatii yksilöllistä lähestymistä. Luovuutta tarvitaan tekniikan alalla. Insinöörit ovat kehitelleet vaikka minkälaisia asioita ja kojeita.  On sanottu, että idea kännykkään tuli mustavalkotelkkarin aikaisesta agenttisarjasta Maxwell Smart.   Mutta kuka sarjan tekijöistä keksi sen, että tämä hassu agentti soitteli kenkäpuhelimella?

Ensimmäistä ammattia valitessa luovina pidettyihin taide- ja kulttuurialan ammatteihin (www.ammattinetti.fi) voi tulla rimakauhu.  Luuleminen ei ole tietämistä – kannattaa ottaa selvää haaveilemansa ammatin koulutusväylistä ja valintakriteereistä   (www.opintopolku.fi )  . Vaikka valittujen määrä suhteessa hakijoihin näyttäisi mahdottoman pieneltä, vasta valintatilaisuuden jälkeen tiedetään, millaisia ehdokkaita oli tarjolla ja ketkä saivat opiskelupaikan. Rima kannattaa asettaa itselleen sopivan haasteelliseen korkeuteen; ei liian alas muttei myöskään liian ylös.

Koulutukseen valitaan soveltuvuuskokeella taide- ja kulttuurialan pyrkijäjoukosta ne, joista nähdään häivähdys osaamisesta ja intohimosta. Ystäväni poika pääsi ensi syksynä alkavaan näyttelijäkoulutukseen.  Yo-juhlissaan poika kertoi innostuneena valintakokeesta, jossa oli viisi vaihetta.  Kuulosti siltä, että opiskelupaikan saivat ne, jotka eniten uskalsivat olla valintatilaisuudessa kaikin tavoin läsnä ja avoimia omille tunteilleen, kuitenkin pystyen keskittymään tehtävänantoihin.

 Taiteilijaksikaan ei yleensä tulla yhdessä yössä vaan vaiheittain, opiskelemalla ja harjoittelemalla.  Harjoitus tekee mestarin. Vaikka olisit miten hyvä soittaja teknisesti, ei sinusta voi tulla loistavaa konserttiviulistia, ellet tunne intohimoa esiintymiseen. Taiteilijat itse sanovat, että keskinkertaisuus on taiteen vihollinen. Vaatii hyvää itsetuntoa jatkaa harjoittelua kunnes tietää, mille tasolle voi yltää.

Omien arvojen mukainen elämä ei välttämättä ole yleisten normien ja sääntöjen mukaista elämää. Onnellinen elämä ei ole toisten toiveiden ja ihanteiden mukaisesti elämistä.  Onnellinen elämä on omien arvojen mukaista, itse valittua elämää. Kun on tehnyt valintansa, päätökseen on hyvä sitoutua.  Kun valitset taidealan, joudut pohtimaan muitakin elämän valintojasi suhteessa tähän. Ihmisen elämän valintoihin kuuluu mm. perheen perustaminen.  Balettitanssijan ura vaatii onnistuakseen erilaisia valintoja kuin esimerkiksi opettajan ammatti.

Katsoin YouTubesta edesmenneen Steve Jobsin puheen valmistuneille yliopisto-opiskelijoille. Puhe oli jo vuodelta 2005, mutta se oli hyvä.  Jobsin puhe sisälsi kolme kertomusta, hänen omasta elämästään. Jokainen päättyi kannustukseen. Ensimmäinen kannustus oli: ” Elä omaa elämääsi, älä toisten elämää, tule siksi, miksi ikinä haluatkin tulla!” Toinen  :” Jatka etsimistä, älä asetu!” ja kolmas:” Stay hungry, stay foolish!”  ,”pysy nälkäisenä, pysy hupsuna!”.

”Unelmat ovat tulevaisuuden muovaajina vailla vertaa.” Victor Hugo

Elise
Kuvalähde: df028 / Shutterstock.com

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Takuuta ei ole


Kohta taas kovalla maalla
Joskus tuntuu kuin elämä pettäisi. Kun pikkulapsiperheen huoltajalta loppuu työ, huoli perheen selviytymisestä on suuri. Kun sairastuu ja joutuu vaihtamaan ammattia, haluaisi takuun siitä, että saa töitä opintojen jälkeen. Kun omalla alalla ei ole töitä, haluaa vaihtaa alalle, jolla varmasti saisi töitä. Valitettavasti takuuta ei ole eikä elämä lupaa mitään. Silti voi ja kannattaa suunnitella tulevaisuutta, valita tavoitteita ja toteuttaa unelmia ja haaveita - tehdä voitavansa toivotun tulevaisuuden hyväksi.

Ensimmäinen askel on, että tunnistaa oman tilanteen ja muutoksen tarpeen sekä valitsee tavoitteen, mihin haluaa päästä. Jos työ loppuu, useimmat hakevat töitä olemassa olevan osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Ellei työtä hakemisesta huolimatta kohtuuajassa löydy, moni vaihtaa työnhakutavoitetta tai hankkii täydennyskoulutusta. Voi myös valita uuden ammatin ja hakeutua koulutukseen. Jotkut ryhtyvät yrittäjiksi.

Moni miettii, millä perusteella valintoja kannattaisi tehdä. Kiinnostuksia, työtoiveita, arvoja, vahvuuksia ja kykyjä vastaaviin tehtäviin ja ammatteihin työllistyy varmemmin. Niissä viihtyy ja niitä osaa tehdä ja oppii tekemään paremmin kuin muita. Työnantajat arvostavat motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Elämäntilanteen huomioiminen varmistaa, että työ sopii perheenkin kannalta eivätkä mahdolliset terveysrajoitteet haittaa alalla toimimista ja työn saamista.

Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta rasittavat ja huolestuttavat. Epäröinnistä on hyötyäkin. Se auttaa tunnistamaan ja vähentämään riskejä, ja pelot saavat välttämään vaaraa. Epäonnistumisen ennakointi sen sijaan johtaa helposti epäonnistumiseen. Vaarojen välttely voi saada hylkäämään toivotun tulevaisuuden eteen toimimisen. Työttömyyden pitkittyminenkään ei helpota työn saamista.

Muutos ei toteudu odottamalla. Kun on riittävän varma muutoksen tarpeellisuudesta ja tavoitteen järkevyydestä, rohkeus muutoksen toteuttamiseen kasvaa. Siksi omaa tilannetta kannattaa arvioida monesta näkökulmasta, paneutua harkiten tavoitteen valitsemiseen ja muutoksen toteutusvaihtoehtojen vertailuun. Omien tunteiden kuunteleminen on myös olennainen osa päätöksentekoa. Riittävän harkinnan jälkeen sydänkin sanoo, mitä kannattaa tehdä.

Vaikka takuuta ei ole, joskus voi peruuttaa. Entinen ammatti säilyy, vaikka opiskelisi uutta tai tekisi välillä muuta helpommin saatavaa työtä. Työn saantia auttaa, jos muuttaa työn perässä tai hakee määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä. Mieleisiä työpaikkoja löytyy paljon enemmän, jos hakee työtä myös avoimilla hakemuksilla ja suoraan yhteyttä työnantajiin ottamalla. Omien kiinnostusten, osaamisten ja toimintatyylin kuvaaminen selkeästi ja eritellysti hakemuksissa auttaa erottumaan hakijajoukosta. Työtä ei välttämättä saa se, joka eniten tarvitsee, vaan se, kenet työnantaja tehtävään sopivimmaksi arvioi.

Elämänvalintoihin kuuluu epävarmuutta. Uskallus kasvaa, kun innostuu tavoitteesta ja varmistuu siitä, että muutosta tarvitaan ja onnistuminen on mahdollista. Toiveisiin uskominen, itseen ja tulevaisuuteen luottaminen kannustavat ja motivoivat eteenpäin. Läheisten tukikin auttaa. Onnistumisen ennakointi auttaa onnistumaan. Elämä kantaa sittenkin.

Sari

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Huolehdi palautumisestasi

Aktiivikuntoilijat ja -urheilijat ymmärtävät palautumisen tärkeyden lihasten kehittymisen tai ylipäänsä toimintakyvyn palautumisen kannalta. Lihasten palautumisen tärkeys urheilijoille on huomioitu myös tuotekehittelyssä. Markkinoilla on saatavissa jos jonkinlaisia palautumisjuomia.

Työstä palautumiseen vaikuttavia elementtejä ei voida samaan tapaan tuotteistaa. Kaupanhyllyltä ei löydy tuotetta, joka pidemmän päälle olisi toimiva ratkaisu työkuormituksesta toipumiseen. Palautumiseen voi silti vaikuttaa itse.
Osa ammateista ja työtehtävistä on henkisesti kuormittavia, jolloin työasioita miettii herkästi myös vapaa-ajalla. Toisinaan töissä voi olla jaksoja, jolloin työ- ja vapaa-aika sekoittuvat ja töitä joutuu tekemään myös varsinaisen työajan jälkeen, esimerkiksi vastaamaan työpuheluihin tai -sähköposteihin. Hetkellinen kuormitus ei ole vielä hälyttävää. Pitkittyneenä työasioiden miettiminen vapaa-ajalla voi kuitenkin heikentää palautumista, jolloin resursseja työn tekemiselle ei ole enää samaan tapaan ammennettavissa. Työstä olisi vapaa-ajalla hyvä päästä irrottautumaan sekä ajatusten että toiminnan tasolla.

Irrottautumisen lisäksi on tärkeää muistaa rentoutua ja olla tekemättä mitään sosiaalisesti, psyykkisesti tai fyysisesti liian vaativaa. Nykymaailmassa tämä ehkä herkästi unohdetaan ja suorittaminen on ylikorostunutta. Facebookissa myönteistä palautetta haetaan, kun on vaikkapa kuntoiltu ahkerasti tai kokattu sen seitsemää sorttia. Tälläkin on tarkoituksensa. Itsensä haastaminen ja mahdollisuus päteä osaamisellaan ovat ilman muuta myös tärkeitä palautumiseen vaikuttavia osatekijöitä. Voi olla hyvä vaikkapa opiskella jotain itseään kiinnostavaa tai kokeilla osaamistaan kädentaitoja vaativissa askareissa. Myös urheillessa pystyy pyrkimään aina parempiin suorituksiin. Ihmiset ovat yksilöllisiä ja kiinnostuneita erilaisista asioista. Opiskelu, liikunta ja kädentaitoja vaativat harrastukset ovat vain esimerkkejä. Tärkeintä on kuunnella itseään. Laiskottelukin voi toisinaan olla tervetullutta ja lopulta juuri sitä, mitä keho ja mieli kaipaavat.

Meillä jokaisella on oikeus omaan aikaan. Vaikka kotitöitä ja lasten kuskaamisia sekä muita arjenaskareita kasaantuisi, on hyvä yrittää säilyttää kontrolli oman vapaa-ajan suunnitteluun. Siihen, mitä haluaa tehdä ja mahdollisuuksien mukaan myös milloin.

Huolehdi palautumisestasi:

1.       Irrottaudu työhön liittyvistä ajatuksista ja toiminnoista vapaa-ajalla

2.       Rentoudu – se on sallittua!

3.       Harrasta ja haasta itseäsi sopivasti

4.       Ota oman vapaa-aikasi suunnittelusta vastuu itsellesi


Nämä neuvot pohjautuvat Sonnentagin ja Fritzin (2007) esittelemiin palautumisen kokemuksiin.

-Hannele-