keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kuva olisi kiva

(kuvituskuva - kuvan henkilö ei liity juttuun)
Pitääkö työhakemuksessa tai CV:ssä olla kuva?

Tässä blogitekstissä on mukana kuvituskuva. Mitä ajattelisit työhakemuksesta, jossa tämä kuvan henkilö hakisi töitä? Teemme vaistomaisesti monenlaisia päätelmiä henkilöstä pelkästään tämän valokuvan perusteella.

Edustava valokuva on töitä haettaessa yleinen, vaikka sitä ei työhakemuksessa vaadittaisikaan. Kuvan liittäminen hakemukseen voi antaa henkilöstä avoimemman kuvan.

Mitä työnantaja ajattelee, jos kuvaa ei hakemuksessa ole? Onko ulkonäkö täysin soveltumaton firmaa edustavaan asiakaspalvelu-tehtävään, tai onko hakija hyvin epävarma itsestään?
Kuvan käyttämistä vastustavat sanovat, että pätevyyden pitäisi ratkaista, ja jos henkilön koulutus ja työkokemus näyttävät sopivan, henkilön ulkomuoto selviää kyllä haastattelussa. Onpa sellaisiakin työnantajia, joiden työnhakuprosessit aloitetaan ilman tietoa hakijan nimestä tai muusta osaamiseen liittymättömästä seikasta. Tällä on pyritty estämään syrjintää työnhaussa. Kuvan käyttämistä puolustavat taas väittävät kuvan kertovan paljon ihmisestä. Ilman kuvaa tämä olennainen tieto jää välittymättä, ja hakija voi hukkua monen tasavahvan hakijan joukkoon.

Millainen kuvan sitten pitäisi olla, jos päädyt sitä käyttämään?
Ainakin kuvan tekninen laatu saisi olla kohdallaan. Kuvan täytyy olla oikein tarkennettu ja henkilön pitää erottua taustasta. Kasvo- tai rintakuva toimivat parhaiten, koska kuvalle on CV-mallipohjissa varattu melko pieni tila.

Kuva kannattaa ottaa tai otattaa varta vasten työnhakua varten. Kuvassa ei saa olla muita henkilöitä, ja siinä kannattaa olla siisti ja asiallisesti pukeutunut, kuten olisit työhaastatteluun mennessäkin.
Haluatko korostaa jotain hakemuksessasi esiin tuomaasi asiaa? Ehkä kuva voi tukea tätä viestiä: aktiivisen ulkoilmaihmisen kuvakin voi olla ulkona otettu. Koska nyt ei olla passikuvassa, voit myös hymyillä, ja valita kasvoillesi edullisimman kuvakulman. Katse kannattaa kuitenkin olla kameraan suunnattu, koska ”puhuttelet” kuvallasi hakemuksen tai CV:n lukijaa. Useimmissa töissä hillitty, asiallinen meikkaus on toimivin, mutta esim. kosmetiikkamyyjät voivat käyttää edustamiaan tuotteita työn tukena ja olla voimakkaammin meikattuja.

Kuvankäsittelyssä kannattaa olla sen verran varovainen, että näyttää omalta itseltään. Haastatteluiden jälkeen kuvallinen CV auttaa haastattelijoita muistamaan hakijat.
Entä liikkuva kuva?

Työhakemuksen liitteeksi voi laittaa myös linkin videoon, jossa kertoo itsestään. Liikkuva kuva on usein edullisempi eläväiselle, luontevasti esiintyvälle ihmiselle, etenkin jos kokee, ettei onnistu valokuvissa. Videoihin pätee useimmat samat säännöt kuin valokuviinkin, mutta voit koota videosi useista otoksista, eri ympäristöistä, ja eri kuvakulmista. Voit liikkua tai istua paikoillasi. Kannattaa pyytää tuttavia katsomaan video läpi, ennen kuin lähetät sen työnantajille.

Tässä vielä EURES-sivun neuvot kuvan käytöstä eurooppalaisessa työnhaussa.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Näpit irti opiskelijoiden tuista

Valmistelin viime perjantaina blogi-kirjoitusta hallituksen järjetöntä opintotukiuudistusta vastaan. Minusta kirjoituksesta tuli hyvä. Koulutusneuvojana minulla oli näkemys. Iltapäivällä satuin vilkaisemaan uutisia ja huomasin, että älytön lakiesitys oli kaatumassa. Kukaan ei kannattanut opiskelijoiden toimeentulon heikentämistä. Hieno homma kaikille tuleville opiskelijoille, mutta hetkellisesti huono homma minulle, jouduin kehittelemään uuden kirjoituksen.

Aikana jolloin Suomi ikääntyy ja työurien pidentäminen on välttämättömyys, ei kaivata opiskelijan tukien leikkausta. Opiskelu on investointi, satsaus tulevaisuuteen. Se ei ole pelkkä kuluerä. Suomen kaltainen pieni maa ei pärjää, jos emme pysty kouluttamaan asukkaitamme nykyajan vaatimusten mukaisesti. OECD:n tuoreiden ennusteiden mukaisesti Suomen koulutustaso laskee vuoteen 2030 mennessä alle OECD-maiden keskiarvon. Näillä ennusteilla ei paljon henkseleitä paukutella. Koulutusasioissa meidän on oltava ketteriä ja joustavia. Muuntautumiskykyisyys on päivän sana eikä sitä saavuteta korkeakouluopiskelijoiden tukia rajoittamalla. Sivistys ja osaava työvoima ovat perusedellytyksiä menestykselle.

Usealle toista korkeakoulututkintoa suunnittelevalle Kelan opintotuki ei ole ensisijainen opintojen rahoitusmuoto. Moni on ehtinyt jo perustaa perheen ja hankkia omistusasunnon. Lisää lainaa opintolainan muodossa ei tahdota ottaa. Työssä olevat aikuiset opiskelevat mieluiten aikuiskoulutustuen turvin, työttömät taas työttömyysetuudella. Tuet ovat opiskelijalle paljon parempia kuin Kelan opintotuki.

Miksi sitten sellainen haloo opintotuesta? Ihan aina eivät kummankaan aikuisten tuen ehdot täyty. Siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Aikuisten tuet eivät myöskään riitä koko tutkinnon suorittamiseen. Parhaimmillaan puhutaan tuesta kahdeksi vuodeksi. Kelan opintotuki on yhteiskunnalle paljon edullisempi ratkaisu kuin kumpikaan näistä. Jotta Kelan opintotuki toimisi paremmin, vähintään tulorajoja tulisi korottaa. Olisi yhteiskunnan kannalta edullista tukea opintojen ja työnteon yhdistämistä. Nyt voi käydä niin, että vuositulorajat on ylitetty jo opintojen alkaessa syyskuun alussa ja loppuvuodeksi ei saa rahaa mistään.

Miten sitten voi saada aikuisten opintotukia?

Työttömät voivat hakea työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua TE-toimistosta. Kannattaa muistaa, että tuki on harkinnanvarainen eikä sitä voi saada, jos päättää työsuhteensa opintojen vuoksi. Tuki kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. Työttömyysetuudella voidaan tukea myös keskeytyneitä tai työsuhteen aikana aloitettuja opintoja.Vilkaise aiheesta myös aiempi blogi-kirjoituksemme.

Työssä oleville ja yrittäjille aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto. Pohjalle haetaan työnantajalta palkatonta opintovapaata. Työnantaja ei voi kieltää palkatonta opintovapaata.

Kelan opintotukea haetaan Kelasta. Kelalla on sivuillaan laskurit, joilla voi määrittää oman tuen tason. Kesto määräytyy suoritettavien opintojen pohjalta. Toiseen korkeakoulututkintoon voidaan myöntää lisätukea rajoitetusti.




Aikuisten koulutusetuudet



-Kirsti

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Mitä eroa on ravitsemusterapeutilla, ravintoterapeutilla ja ravintovalmentajalla?

Joidenkin alojen ammattinimikkeistö on epäselvä. Ammattinimikkeestä käy ilmi työkenttä, esimerkiksi ravinto, mutta taustalla oleva koulutus, lähestymistapa ja työtehtävät eivät välttämättä vielä selviä.

Ravitsemus ja ylipäänsä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on ollut pitkään pinnalla niin yksityisten henkilöiden blogeissa kuin valtakunnallisissa viestimissä. Omaan terveyteen halutaan panostaa. Stressi pyritään minimoimaan, liikunnan määrä maksimoimaan ja ravitsemus optimoimaan. Ravitsemuksen osalta on saatavissa monipuolisesti tietoa erilaisista ruokavaliosta. Karppaus eli hiilihydraattien rajoittaminen, paleo eli kivikautinen ruokavalio ja raakaruoka ovat joitakin paljon mediahuomiota saaneita ravitsemuksen suuntauksia. Jos työskentely ravitsemuksen parissa kiinnostaa, kannattaa perehtyä tarjolla oleviin koulutuksiin huolella.

Ravitsemusterapeutiksi voi valmistua ainoastaan Itä-Suomen yliopistosta, Kuopiosta, ja ravitsemusterapeutti-nimikkeen käyttöön haetaan lupa Valviralta. Ravitsemusterapeutti mm. antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee yksilöllisiä ruokavalioita ja ravitsemushoitoja. Työhön voi kuulua myös ravitsemuksen asiantuntijana toimimista ruokahuollossa sekä ravitsemuksesta tiedottamista. Ravitsemusterapeutteja työskentelee esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa, kuntoutuslaitoksissa sekä yrittäjinä. Tarkemmin ravitsemusterapeutin työstä voit lukea Ammattinetistä.

Toinen suuntautumisvaihtoehto ravitsemustieteen maisterivaiheen opinnoissa on elintarvikebiotekniikka, jossa painotetaan elintarvikemikrobiologian, elintarvikeanalytiikan ja elintarvikeprosessien hallintaa. Työkenttänä on elintarvikkeiden tuotekehitys sekä turvallisuuden valvonta. Sekä ravitsemusterapian että elintarvikebiotekniikan maisterivaiheen opinnoista valmistutaan terveystieteiden maisteriksi (TtM).

Ravitsemustieteitä voi Kuopion lisäksi opiskella myös Helsingin yliopistossa. Helsingistä ravitsemustieteen maisterivaiheen opinnoista valmistutaan elintarviketieteiden maisteriksi (ETM). Työkenttänä ovat erilaiset asiantuntijatehtävät tutkimuslaitoksissa, järjestöissä sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa, myös ruokapalvelualan johtotehtävissä.

Ravitsemukseen liittyvää koulutusta on tarjolla myös yksityisen tahon järjestämänä. Näissä koulutuksissa pääsuuntaus on ihmisen hyvinvoinnin lisäämisessä ravitsemuksen avulla. Erityisalueina voidaan käsitellä esimerkiksi aktiivikuntoilijan ruokavaliota, paranemisen tukemista tai sairauksien ennaltaehkäisyä ravitsemusta hyödyntämällä. Koulutukset ja kurssit on tarkoitettu oman ammattitaidon lisäämiseksi tai oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Osa koulutuksista tähtää yrittäjänä toimimiseen.

Yksityisistä koulutuksista osa on tavaramerkittyjä ja tavaramerkin käyttöoikeutta voi hakea koulutuksen suoritettuaan. Opinnot ovat maksullisia. Koulutusten painopisteet ja taustateoriat tai -ajatukset vaihtelevat, mutta yleensä ne korostavat yksilöllisyyttä. Osaan koulutuksista vaaditaan aiempaa terveysalan koulutusta tai opintoja. Yksityisiä ravitsemusalan koulutuksia voi hakea mm. nimikkeillä ravintoterapeutti, ravintovalmentaja ja ravintoasiantuntija. Itselleen apua hakiessaan on hyvä huomioida, että pohjakoulutuksesta riippumatta kuka hyvänsä voi esittäytyä ravintoasiantuntijaksi.

Hannele

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

PAKKOHAUN UUDET VAATTEET


Tiesithän, että alle 25-vuotias ei voi saada työttömyysetuutta työttömänä aikana, jos hän ei hae koulutukseen vaaditulla tavalla ja hakuvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksia voi joutua kantamaan jopa 25-vuotiaaksi asti? Jos et tiennyt, et ole valitettavasti ainoa. Tämän tekstin tarkoitus on toimia yleistajuisena muistutuksena tästä tärkeästä asiasta, eikä niinkään kattavana kuvauksena hakuvelvollisuuteen liittyvistä kaikista lakipykälistä.

Mistä kaikki on lähtöisin? Vuodesta 1996 lähtien on ollut voimassa nuoria koskeva koulutukseen hakuvelvoite, kyse ei ole siis mistään uudesta asiasta. Moni kutsuu tätä “pakkohauksi”, koska hakematta jättämisellä on seurauksensa. Kaiken takana on yhteiskunnan halu patistella nuoria opintojen pariin ja sitä kautta työelämään, jotta he eivät jäisi työttömäksi ja syrjäytyisi. Tosiasiahan on, että ilman minkäänlaisia papereita on hankala työllistyä nykyään.

Hakuvelvollisuutta on kritisoitu alusta asti siitä, että se ajaa nuoret hakemaan moneen kohteeseen, joista kaikki eivät ole edes nuorelle mieluisia. Sitten hän voi joutua ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota ei tosiasiassa haluaisi. Tämä kaikki työttömyysetuuden menettämisen pelossa. Hakuvelvollisuuden laiminlyönti jättää monet työttömät nuoret vaille työttömyysetuutta, jolloin he joutuvat hakemaan toimeentulonsa kunnan sosiaalitoimen puolelta. Kuinka paljon yhteiskunta säästää siinä, kun nuori siirtyy hakemaan etuuksia yhdeltä luukulta toiselle, on arvoitus. Hakuvelvollisuutta on kuitenkin höllennetty viime vuosina esimerkiksi hakukohteiden määrän suhteen, eikä kohteiden tarvitse kuulua yhteishaun piiriin.

Ketä hakuvelvollisuus sitten koskee?

Hakuvelvollisuus koskee sinua, joka olet alle 25-vuotias ja ammattikouluttamaton. Ammattikouluttamaton tarkoittaa tässä sitä, ettei sinulla ole suoritettuna mitään ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa tai korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Jos sinulla on jokin muu ammatillisia valmiuksia antava koulutus suoritettuna, tai esimerkiksi ulkomailla suoritettu tutkinto, varmistathan oman TE-toimistosi asiantuntijalta koskeeko hakuvelvollisuus sinua. Esimerkiksi lukion päättötodistus ja/tai suoritettu ylioppilastutkinto, talouskoulu tai armeijassa suoritettu kuljettajakoulutus eivät vapauta hakuvelvollisuudesta. Myös keväällä ylioppilaaksi kirjottavilla abiturienteilla on velvollisuus hakea samana keväänä syksyllä alkaviin koulutuksiin työttömyysetuutta saadakseen. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavilla nuorilla ei tarvitse hakea koulutukseen syksyllä, ellei hakemisesta ole erikseen sovittu TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavan pitää hakea koulutuksiin seuraavana keväänä. 

Mihin pitää hakea ja kuinka moneen paikkaan?

Hakea pitää joka vuosi vähintään kahteen syksyllä alkavaan koulutukseen niin pitkään kuin kuuluu hakuvelvollisuuden piiriin. Hakukohteet saa valita itse, mutta opiskelijaksi ottamisen edellytykset pitää täyttyä (ts. pitää olla hakukelpoinen kyseiseen kohteeseen). Koulutusten pitää olla ammatillisia valmiuksia antavia ja tutkintoon johtavia. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kaikki ns. viralliset tutkinnot käyvät. Koulutusten ei tarvitse olla yhteishaun piirissä. Jos olet suorittanut pelkästään peruskoulun, voit hakea myös lukio-opintoihin. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, lukio-opintojen laajuuden pitää olla vähintään 75 kurssia tai niiden pitää olla järjestetty sisäoppilaitoksessa. Aikuislukio-opinnot eivät käy, ellei aikuislukio-opintoihin hakemisesta ole erikseen sovittu TE-toimiston kanssa.

Myös kahteen oppisopimuskoulutukseen hakeminen täyttää hakuvelvollisuuden. Eikä oppisopimuskoulutukseen hakemisesta tarvitse olla sovittu ennakkoon TE-toimiston kanssa, jotta hakuvelvollisuus täyttyy. Jos haet pelkästään oppisopimuskoulutuksen kautta, sinun on syytä hankkia ja säilyttää jonkinlaiset kirjalliset tositteet oppisopimuspaikan hakemisesta (esim. työnantajalta sähköpostitse tai kirjeitse saatu vastaus), jotta pystyt tarvittaessa todistamaan hakemisen TE-toimistolle.
 
Pitääkö käydä kaikissa pääsykokeissa joihin saa kutsun?

Hyvä olisi käydä kaikissa, jos haluaa maksimoida opiskelupaikan saamisen mahdollisuudet, mutta hakuvelvollisuuden täyttymisen kannalta ei ole aina välttämätöntä käydä kaikissa pääsykokeissa. Tarkastellaanpa asiaa syvemmältä. Jos hakee vaadittuun kahteen hakukohteeseen, molempien kohteiden valintaprosessit (eli mahdolliset pääsykokeet, soveltuvuuskokeet, haastattelut yms.) pitää viedä loppuun saakka. Omalla menettelyllä ei saa aiheuttaa, ettei tule valituksi opiskelupaikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos on hakenut kahteen kohteeseen ja saa kaksi kutsua pääsykokeisiin, molempiin pitää osallistua. Jos pääsykokeet osuvat samalle päivälle, ainakin toiseen pitää osallistua.

Entä jos hakee vaikka kolmeen syksyllä alkavaan koulutukseen, joista kahteen tulee kutsu pääsykokeisiin ja yhteen ei saa kutsua pääsykokeisiin (pisteet eivät riitä)? Pitääkö osallistua molempiin pääsykokeisiin? Ainakin työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut vastaavanlaista tapausta koskevassa ratkaisussaan (TTLK889/14/T, annettu 16.10.2014), että henkilön hakuvelvollisuus on toteutunut (ts. hän on hakenut vaaditulla tavalla kahteen koulutukseen), vaikka hän on jättänyt osallistumatta yhteen pääsykokeeseen. Toivon mukaan ministeriöltä tulee vielä tarkennusta ohjeisiin koskien tätä osaa hakuvelvollisuudesta.

Jos yksi hakukohde on yliopisto, pitääkö toisen olla ammattikorkeakoulu tai ammatillinen koulutus?

Sellaista sääntöä ei ole. Voit siis hakea kahteen yliopistokohteeseen, jos siltä tuntuu ja olet hakukelpoinen. Koulutukseen pitää hakea varsinaisen hakuajan puitteissa, eli pelkässä lisähaussa tai vastaavassa hakeminen ei riitä. Syksyn yhteishaussa ei ole velvollisuutta hakea, ellei hakemisesta ole sovittu erikseen TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Jos kuitenkin haet syksyn haussa (vaikka ei olisi velvollisuutta) ja saat opiskelupaikan, se pitäisi ottaa vastaan ja opinnot aloittaa.

Voinko hakea ulkomaille kahteen kohteeseen, käykö se?

Kyllä, voit hakea myös ulkomaille kahteen kohteeseen ja se täyttää hakuvelvollisuuden. Opintojen pitää vain olla tutkintoon johtavia ja ammatillisia valmiuksia antavia. Opiskelijaksi ottamisen edellytykset pitää täyttyä, kuten kotimaisiin opintoihin haettaessa. Jos haet ulkomaille, sinun kannattaa ottaa huomioon kaksi asiaa. Ensinnäkin, hakiessa kahteen ulkomaiseen kohteeseen sitoudut osallistumaan myös valintaprosessiin. Jos sinulle tulee kutsut kahteen eri maassa olevaan pääsykokeeseen, haastatteluun tai vastaavaan, niihin pitäisi pystyä osallistumaan. Pitää siis tutustua tarkkaan valintaprosessiin ja puntaroida, onko varaa matkustaa jos kutsu käy. Toiseksi, sinun kannattaa säilyttää jonkinlaiset tositteet hakemisesta, jotta voit tarvittaessa todistaa TE-toimistolle täyttäneesi hakuvelvoitteen. Tämä pätee myös, kun haet kotimaisiin yhteishaun ulkopuolella oleviin koulutuksiin.

Jos saat opiskelupaikan, se pitää lähtökohtaisesti ottaa vastaan ja opinnot aloittaa, jotta hakuvelvollisuus toteutuu.

Mitä tapahtuu, jos laiminlyö hakuvelvollisuuden?

Silloin lakkaa saamasta työttömyysetuutta syyskuun alusta lähtien ja sanktio on voimassa toistaiseksi. Työttömyysetuuden menettää esimerkiksi, jos ilman pätevää syytä jättää hakematta koulutukseen, kieltäytyy koulutuksesta, ei aloita koulutusta tai keskeyttää koulutuksen.

Kuinka oikeuden työttömyysetuuteen voi saada takaisin?

Reittejä on monia. Esimerkiksi suorittamalla ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, täyttämällä 25 vuotta tai jos on ollut vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin (esim. työvoimakoulutukseen), opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä. Lisäksi on syytä muistaa, että vaikka sinulla ei olisikaan tämän sanktion vuoksi oikeutta työttömänä aikana työttömyysetuuteen, sinulla voi olla kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun osallistumisen aikana.

Loppuun vielä huomio, että jos terveydentilaan tai kielitaitoon liittyvät seikat estävät sinua hakemasta koulutukseen, suosittelen keskustelemaan hakuvelvollisuudesta oman TE-toimistosi asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennen hakujen päättymistä. Tietyissä tapauksissa hakuvelvollisuuden voi korvata muilla toimilla. Muutenkin kannattaa mieluummin kysyä ja keskustella epävarmoissa tilanteissa kuin tehdä omin päin ratkaisuja, joilla saattaa olla usein kuten tässä hakuvelvollisuusasiassa kauaskantoisia vaikutuksia työttömyysturvaan.

Lisätietoja löydät TE-palvelujen verkkosivuilta ja ministeriön ohjeesta sivulta 37 alkaen (viitattu 13.2.2017).

/Panu

Päivitetty 13.2.2017. Lisättiin kohta oppisopimuskoulutuksesta. Lyhennettiin viimeistä kappaletta kohdassa "Pitääkö käydä kaikissa pääsykokeissa joihin saa kutsun?". Päivitettiin linkki ministeriön ohjeeseen.