keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

PAKKOHAUN UUDET VAATTEET


Tiesithän, että alle 25-vuotias ei voi saada työttömyysetuutta työttömänä aikana, jos hän ei hae koulutukseen vaaditulla tavalla ja hakuvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksia voi joutua kantamaan jopa 25-vuotiaaksi asti? Jos et tiennyt, et ole valitettavasti ainoa. Tämän tekstin tarkoitus on toimia yleistajuisena muistutuksena tästä tärkeästä asiasta, eikä niinkään kattavana kuvauksena hakuvelvollisuuteen liittyvistä kaikista lakipykälistä.

Mistä kaikki on lähtöisin? Vuodesta 1996 lähtien on ollut voimassa nuoria koskeva koulutukseen hakuvelvoite, kyse ei ole siis mistään uudesta asiasta. Moni kutsuu tätä “pakkohauksi”, koska hakematta jättämisellä on seurauksensa. Kaiken takana on yhteiskunnan halu patistella nuoria opintojen pariin ja sitä kautta työelämään, jotta he eivät jäisi työttömäksi ja syrjäytyisi. Tosiasiahan on, että ilman minkäänlaisia papereita on hankala työllistyä nykyään.

Hakuvelvollisuutta on kritisoitu alusta asti siitä, että se ajaa nuoret hakemaan moneen kohteeseen, joista kaikki eivät ole edes nuorelle mieluisia. Sitten hän voi joutua ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota ei tosiasiassa haluaisi. Tämä kaikki työttömyysetuuden menettämisen pelossa. Hakuvelvollisuuden laiminlyönti jättää monet työttömät nuoret vaille työttömyysetuutta, jolloin he joutuvat hakemaan toimeentulonsa kunnan sosiaalitoimen puolelta. Kuinka paljon yhteiskunta säästää siinä, kun nuori siirtyy hakemaan etuuksia yhdeltä luukulta toiselle, on arvoitus. Hakuvelvollisuutta on kuitenkin höllennetty viime vuosina esimerkiksi hakukohteiden määrän suhteen, eikä kohteiden tarvitse kuulua yhteishaun piiriin.

Ketä hakuvelvollisuus sitten koskee?

Hakuvelvollisuus koskee sinua, joka olet alle 25-vuotias ja ammattikouluttamaton. Ammattikouluttamaton tarkoittaa tässä sitä, ettei sinulla ole suoritettuna mitään ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa tai korkeakoulututkintoa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Jos sinulla on jokin muu ammatillisia valmiuksia antava koulutus suoritettuna, tai esimerkiksi ulkomailla suoritettu tutkinto, varmistathan oman TE-toimistosi asiantuntijalta koskeeko hakuvelvollisuus sinua. Esimerkiksi lukion päättötodistus ja/tai suoritettu ylioppilastutkinto, talouskoulu tai armeijassa suoritettu kuljettajakoulutus eivät vapauta hakuvelvollisuudesta. Myös keväällä ylioppilaaksi kirjottavilla abiturienteilla on velvollisuus hakea samana keväänä syksyllä alkaviin koulutuksiin työttömyysetuutta saadakseen. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavilla nuorilla ei tarvitse hakea koulutukseen syksyllä, ellei hakemisesta ole erikseen sovittu TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavan pitää hakea koulutuksiin seuraavana keväänä. 

Mihin pitää hakea ja kuinka moneen paikkaan?

Hakea pitää joka vuosi vähintään kahteen syksyllä alkavaan koulutukseen niin pitkään kuin kuuluu hakuvelvollisuuden piiriin. Hakukohteet saa valita itse, mutta opiskelijaksi ottamisen edellytykset pitää täyttyä (ts. pitää olla hakukelpoinen kyseiseen kohteeseen). Koulutusten pitää olla ammatillisia valmiuksia antavia ja tutkintoon johtavia. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kaikki ns. viralliset tutkinnot käyvät. Koulutusten ei tarvitse olla yhteishaun piirissä. Jos olet suorittanut pelkästään peruskoulun, voit hakea myös lukio-opintoihin. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, lukio-opintojen laajuuden pitää olla vähintään 75 kurssia tai niiden pitää olla järjestetty sisäoppilaitoksessa. Aikuislukio-opinnot eivät käy, ellei aikuislukio-opintoihin hakemisesta ole erikseen sovittu TE-toimiston kanssa.

Myös kahteen oppisopimuskoulutukseen hakeminen täyttää hakuvelvollisuuden. Eikä oppisopimuskoulutukseen hakemisesta tarvitse olla sovittu ennakkoon TE-toimiston kanssa, jotta hakuvelvollisuus täyttyy. Jos haet pelkästään oppisopimuskoulutuksen kautta, sinun on syytä hankkia ja säilyttää jonkinlaiset kirjalliset tositteet oppisopimuspaikan hakemisesta (esim. työnantajalta sähköpostitse tai kirjeitse saatu vastaus), jotta pystyt tarvittaessa todistamaan hakemisen TE-toimistolle.
 
Pitääkö käydä kaikissa pääsykokeissa joihin saa kutsun?

Hyvä olisi käydä kaikissa, jos haluaa maksimoida opiskelupaikan saamisen mahdollisuudet, mutta hakuvelvollisuuden täyttymisen kannalta ei ole aina välttämätöntä käydä kaikissa pääsykokeissa. Tarkastellaanpa asiaa syvemmältä. Jos hakee vaadittuun kahteen hakukohteeseen, molempien kohteiden valintaprosessit (eli mahdolliset pääsykokeet, soveltuvuuskokeet, haastattelut yms.) pitää viedä loppuun saakka. Omalla menettelyllä ei saa aiheuttaa, ettei tule valituksi opiskelupaikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos on hakenut kahteen kohteeseen ja saa kaksi kutsua pääsykokeisiin, molempiin pitää osallistua. Jos pääsykokeet osuvat samalle päivälle, ainakin toiseen pitää osallistua.

Entä jos hakee vaikka kolmeen syksyllä alkavaan koulutukseen, joista kahteen tulee kutsu pääsykokeisiin ja yhteen ei saa kutsua pääsykokeisiin (pisteet eivät riitä)? Pitääkö osallistua molempiin pääsykokeisiin? Ainakin työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut vastaavanlaista tapausta koskevassa ratkaisussaan (TTLK889/14/T, annettu 16.10.2014), että henkilön hakuvelvollisuus on toteutunut (ts. hän on hakenut vaaditulla tavalla kahteen koulutukseen), vaikka hän on jättänyt osallistumatta yhteen pääsykokeeseen. Toivon mukaan ministeriöltä tulee vielä tarkennusta ohjeisiin koskien tätä osaa hakuvelvollisuudesta.

Jos yksi hakukohde on yliopisto, pitääkö toisen olla ammattikorkeakoulu tai ammatillinen koulutus?

Sellaista sääntöä ei ole. Voit siis hakea kahteen yliopistokohteeseen, jos siltä tuntuu ja olet hakukelpoinen. Koulutukseen pitää hakea varsinaisen hakuajan puitteissa, eli pelkässä lisähaussa tai vastaavassa hakeminen ei riitä. Syksyn yhteishaussa ei ole velvollisuutta hakea, ellei hakemisesta ole sovittu erikseen TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Jos kuitenkin haet syksyn haussa (vaikka ei olisi velvollisuutta) ja saat opiskelupaikan, se pitäisi ottaa vastaan ja opinnot aloittaa.

Voinko hakea ulkomaille kahteen kohteeseen, käykö se?

Kyllä, voit hakea myös ulkomaille kahteen kohteeseen ja se täyttää hakuvelvollisuuden. Opintojen pitää vain olla tutkintoon johtavia ja ammatillisia valmiuksia antavia. Opiskelijaksi ottamisen edellytykset pitää täyttyä, kuten kotimaisiin opintoihin haettaessa. Jos haet ulkomaille, sinun kannattaa ottaa huomioon kaksi asiaa. Ensinnäkin, hakiessa kahteen ulkomaiseen kohteeseen sitoudut osallistumaan myös valintaprosessiin. Jos sinulle tulee kutsut kahteen eri maassa olevaan pääsykokeeseen, haastatteluun tai vastaavaan, niihin pitäisi pystyä osallistumaan. Pitää siis tutustua tarkkaan valintaprosessiin ja puntaroida, onko varaa matkustaa jos kutsu käy. Toiseksi, sinun kannattaa säilyttää jonkinlaiset tositteet hakemisesta, jotta voit tarvittaessa todistaa TE-toimistolle täyttäneesi hakuvelvoitteen. Tämä pätee myös, kun haet kotimaisiin yhteishaun ulkopuolella oleviin koulutuksiin.

Jos saat opiskelupaikan, se pitää lähtökohtaisesti ottaa vastaan ja opinnot aloittaa, jotta hakuvelvollisuus toteutuu.

Mitä tapahtuu, jos laiminlyö hakuvelvollisuuden?

Silloin lakkaa saamasta työttömyysetuutta syyskuun alusta lähtien ja sanktio on voimassa toistaiseksi. Työttömyysetuuden menettää esimerkiksi, jos ilman pätevää syytä jättää hakematta koulutukseen, kieltäytyy koulutuksesta, ei aloita koulutusta tai keskeyttää koulutuksen.

Kuinka oikeuden työttömyysetuuteen voi saada takaisin?

Reittejä on monia. Esimerkiksi suorittamalla ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, täyttämällä 25 vuotta tai jos on ollut vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin (esim. työvoimakoulutukseen), opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä. Lisäksi on syytä muistaa, että vaikka sinulla ei olisikaan tämän sanktion vuoksi oikeutta työttömänä aikana työttömyysetuuteen, sinulla voi olla kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun osallistumisen aikana.

Loppuun vielä huomio, että jos terveydentilaan tai kielitaitoon liittyvät seikat estävät sinua hakemasta koulutukseen, suosittelen keskustelemaan hakuvelvollisuudesta oman TE-toimistosi asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennen hakujen päättymistä. Tietyissä tapauksissa hakuvelvollisuuden voi korvata muilla toimilla. Muutenkin kannattaa mieluummin kysyä ja keskustella epävarmoissa tilanteissa kuin tehdä omin päin ratkaisuja, joilla saattaa olla usein kuten tässä hakuvelvollisuusasiassa kauaskantoisia vaikutuksia työttömyysturvaan.

Lisätietoja löydät TE-palvelujen verkkosivuilta ja ministeriön ohjeesta sivulta 37 alkaen (viitattu 13.2.2017).

/Panu

Päivitetty 13.2.2017. Lisättiin kohta oppisopimuskoulutuksesta. Lyhennettiin viimeistä kappaletta kohdassa "Pitääkö käydä kaikissa pääsykokeissa joihin saa kutsun?". Päivitettiin linkki ministeriön ohjeeseen. 

29 kommenttia:

  1. Toivon, että Uudenmaan TE-toimistojen asiantuntijoilla on ohjenuoranaan yhteinen linja, jonka mukaan henkilökohtaisia hakuvelvollisuuspäätöksiä tehdään. Nuoret aikuiset, joka suorittavat tutkintotavoitteisesti peruskoulua, mutta eivät ole saamassa vielä päättötodistusta, saavat erilaisia päätöksiä eri toimistoista ja eri asiantuntijoilta. Koulutuksen järjestäjien olisi hyvä tuntea tilanne, jotta he osaavat ohjata opiskelijoita.

    Jos suomen kieli ei riitä opiskeluun ammatillisessa opiskelussa, pitäisi opiskelija vapauttaa pakkohausta. Hakupapereiden turha täyttäminen syö ohjausresursseja tarpeellisemmalta työltä sekä lähettävissä että vastaanottavissa oppilaitoksissa, todennäköisesti myös TE-toimistoissa.

    Sari Liski
    apulaisrehtori
    Eiran aikuislukio, Helsinki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Koulutuksen järjestäjien olisi hyvä tuntea tilanne, jotta he osaavat ohjata opiskelijoita".

      Totta! Aikuisopiskelijan kielitaito tai muut, hyvätkään, taidot eivät millään riitä, jos ohjausresursseja/aikaa käytetään mahdollisesti vääriin tietoihin ja toimintoihin pohjautuen, ja ed. seurauksena ajetaan aikuisopiskelija hätäisesti ulos oppilaitoksesta, muualle, häntä itseään kuulematta. Koska opintojen ohjausresurssit ovat jo alkuaankin liian vähäiset oppilaiden määrään nähden, nyt näyttäisi siltä että 'pudotetaan nyt joku, jollain perustella'. nim. jonkinmoinen asiantuntija

      Poista
    2. Kiitos kommentista, toit esiin tärkeän näkökulman. Tarvittaisiin riittävästi ohjausresurssia, jotta yksilölliseen ohjaukseen olisi aikaa ja jokaisen opiskelijan tilanne ja yksilölliset opiskeluedellytykset voitaisiin selvittää perusteellisesti ennen päätöksen tekoa.

      Poista
  2. Olen samaa mieltä, että yhtenäinen linja pitää olla päätöksissä ja sääntöjen pitää olla selkeitä, kaikkien nähtävissä. Palautetta TE-toimiston toiminnasta voi jättää oheisen sivun kautta: http://toimistot.te-palvelut.fi/palaute

    Työttömyysturvalain ja ministeriön ohjeiden mukaan puutteellinen kielitaito voi olla pätevä syy jättää hakematta koulutukseen. Jos nuori epäilee oman kielitaidon riittävyyttä, hänen kannattaa neuvotella hakuvelvollisuudesta oman TE-toimiston asiantuntijan kanssa.

    /Panu

    VastaaPoista
  3. Tyhmä kysymys: minkä ikäisenä pakkohaun "velvollisuus" alkaa? Olen saanut mm. tulkinnan, ettei palkkatuelle ole alarajaa ja siten sitä voidaan maksaa myös 16-vuotiaalle, vaikka te-toimiston etuudet yleensä ovat vasta 17-vuotiaiden ulottuvilla. Miten tässä tulkitaan ikärajoja? Evätäänkö te-palvelujen etuudet, jos jättää hakematta kahteen koulutuspaikkaan peruskoulun päättäessään (jolloin hakija on 16-vuotias)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kysymyksestä! TEM:n ohjeen mukaan nuoren alle 17-vuotiaana tekemiä rikkeitä ei selvitetä eikä niistä seuraa työttömyysetuuden menettämistä. Toki olisi hyödyllistä hakea lukioon tai ammatillisiin opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Kysyit myös 16-vuotiaan palkkatuesta. Palkkatukea käytetään keinona edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä, ja työnhakijaksi voi tulla vasta 17-vuotiaana. Palkkatuen sijaan 16-vuotiaan kohdalla voisi hyödyntää oppisopimuskoulutusta, johon työnantaja voi Nuorisotakuun myötä saada korotetun koulutuskorvauksen: ensimmäiseltä vuodelta 800€, toiselta 500€ ja kolmannelta 300€. Täältä löytyy lisätietoja tästä aiheesta: http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/toihin/tyonantajan_mahdollisuudet .

      Satu

      Poista
  4. Onko blogiteksti yhä ajankohtainen vuoden 2016 yhteishaun kynnyksellä? Teksti on hyvä kooste tiedettävistä asioista, mutta olisi kiva tietää paikkansapitävyys ennen kuin lähtee jakamaan eteenpäin :)
    -Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Minna! Blogitekstin tiedot ovat edelleen ajan tasalla ja sitä saa jakaa eteenpäin. /Panu

      Poista
    2. Miten menetellään kun lukio suoritetaan 4 vuodessa, päivälukion aikana osa yo-kirjoituksista ja siirtyminen iltalukioon suorittamaan puuttuvia kursseja. Lukiosta valmistuminen syksyllä 2017. Pitääkö ja voiko edes hakea opiskelupaikkaa kevään 2016 haussa siinä tapauksessa? Voiko iltalukion aikana saada työttömyyskorvausta, mistä alkaen sitä voi saada, milloin voi ilmoittautua työnhakijaksi? Mistä alkaen odotusaika voidaan laskea?

      Poista
    3. Kiitos kysymyksistäsi! Vastaan tässä hyvin yleisellä tasolla annettujen tietojen pohjalta. Oletan tässä nyt, että olet alle 25-vuotias eikä sinulla ole ammatillista koulutusta suoritettuna (korjaa jos olen väärässä).

      - Jos opiskelet normi päivälukiossa (laajuus väh. 75 kurssia) tämän vuoden, sinun ei tarvitse hakea nyt syksyllä alkavaan koulutukseen.
      - Halutessasi voit hakea tänä vuonna ammatillisten koulutusten yhteishaussa peruskoulupohjaisille linjoille, mutta et yo-pohjaisille linjoille.
      - Mikäli siirryt päivälukiosta iltalukioon joka on aikuislukio, sinun kannattaa neuvotella hakuvelvollisuudesta TE-toimiston virkailijan kanssa, nimittäin yleensä aikuislukion aikana on velvollisuus hakea syksyllä alkavaan koulutukseen.
      - On hyvinkin mahdollista, että jos siirtyy suoraan päivälukiosta aikuislukioon, katsotaan päätoimisten opintojen jatkuvan, jonka vuoksi ei saa aikuislukio-opintojen aikana työttömyysetuutta.
      - Työnhakijaksi voi ilmoittautua Te-palvelut.fi -sivustolla missä elämäntilanteessa hyvänsä, vaikka opiskelijana. Hyvä ajankohta on ilmoittautua heti jos siirryt aikuislukioon, jotta selvitetään työttömyysturvaoikeus. Viimeistään kannattaa ilmoittautua heti valmistuttuasi lukiosta.
      - Käsitykseni mukaan odotusaika alkaa aikaisintaan siitä, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi ja päätoimiset opinnot ovat päättyneet (odotusaika-asiassa osaa auttaa parhaiten Kela).

      Työttömyysturva on hyvin monimutkainen asia, jonka vuoksi sinun kannattaa olla yhteydessä näistä asioista vielä meidän työttömyysturvaneuvontaan, puh. 0295 020 701 (ma-to klo 9–17, pe klo 9–16.15).

      /Panu

      Poista
  5. Täyttyykö nuoren hakuvelvollisuus jos yhden pääsykokeen avulla hakee kahteen eri paikkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymyksestä! Hakuvelvollisuus täyttyy hakukohteiden määrän suhteen, kun yhteishaun hakulomakkeella on kaksi eri hakukohdetta. Hakukohteisiin voi olla yksi yhteinen pääsykoe.
      /Panu

      Poista
  6. Täsmensin blogitekstin abiturientteja koskevaa ohjeistusta 5.4.2016.

    Alkuperäinen teksti:
    "Myös syksyllä ylioppilaaksi kirjottavilla abeilla on velvollisuus hakea koulutukseen työttömyysetuutta saadakseen."

    Uusi teksti:
    "Myös keväällä ylioppilaaksi kirjottavilla abiturienteilla on velvollisuus hakea samana keväänä syksyllä alkaviin koulutuksiin työttömyysetuutta saadakseen. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavilla nuorilla ei tarvitse hakea koulutukseen syksyllä, ellei hakemisesta ole erikseen sovittu TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavan pitää hakea koulutuksiin seuraavana keväänä."

    /Panu

    VastaaPoista
  7. Hei! Olen hakenut 6 eri kohteeseen, jonne 5 kutsutaan ennakkotehtävien perusteella. 6. kohde on yliopisto, jonka pääsykokeeseen en aio mennä, koska en ole lukenut siihen. Jos en saa 5 edellä olevista kutsua, saanko silti tukea? Entä jos saan opiskelupaikan, mutta kieltäydyn siitä, saanko siltikin tukia?

    Jos muuttaa vaikkapa muutaman vuoden kuluttua ulkomaille asumaan, tuleeko silti hakea kevään yhteishaussa? Ajattelin, että osallistun PT koulutkseen jos en pääse nyt opiskelemaan tai jos kieltäytyisin paikasta ja kävisin töissä maksaakseni koulutuksen. Koulutus kestää vuoden, jonka jälkeen lähtisin ulkomaille. Tuleeko minun siltikin hakea yhteishaussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hanne, ja pahoittelut vastauksen viipymisestä! On olemassa riski, ettei tukea saa syyskuusta eteenpäin, jos ei osallistu kaikkiin pääsykokeisiin joihin on kutsuttu. Jos siis haluaa pelata varman päälle, kannattaa käydä myös yliopiston pääsykokeessa. Se ei estä tuen saamista, jos ei saa kutsuja pääsykokeisiin (esimerkiksi tehtyjen ennakkotehtävien perusteella) tai ei tule valituksi niihin koulutuksiin joihin on hakenut. Se estää tuen saamisen, jos kieltäytyy opiskelupaikasta. Velvollisuus hakea koulutuksiin koskee myös ulkomaille muuttamista suunnittelevia. Hakuvelvollisuus koskee siis myös sinua.
      /Panu

      Poista
  8. Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2014. Ilmoittauduin heti TE-toimistoon. Olin työttömänä n.puoli vuotta, jonka jälkeen menin sivariin. Vuoden kuluttua siviilipalveluksen päätyttyä 6.1.2016 ilmoittauduin TE- toimistoon. Sieltä sanottiin, että minun olisi pitänyt hakea syksyn yhteishaussa opintopaikkaa ja koska en ollut hakenut, en saa päivärahaa ennenkuin täytän 25 tai hankin ammattitutkinnon. Onko tämä nyt ihan reilua? Ja eikös ollut niin, että vain kevään yhteishaissa pitää opintopaikkaa hakea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Hakuvelvollisuus koskee vain hakemista syksyllä alkaviin koulutuksiin, jollei TE-toimiston asiantuntijan kanssa ole toisin sovittu. Ministeriön ohjeistuksen mukaan siviilipalveluksen suorittaminen ei ole peruste sopia hakemisesta poikkeavalla tavalla tai hakuvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla, ellei siihen ole erityistä syytä. Siviilipalvelus voidaan vain erityisestä syystä katsoa päteväksi syyksi jättää hakematta koulutukseen. Erityinen syy on lähinnä silloin, kun opintojen aloittaminen ennen siviilipalvelusta taikka välittömästi näiden jälkeen ei olisi mahdollista oppilaitoksesta johtuvasta syystä. /Panu

      Poista
  9. Hei!

    Hain tänä keväänä kolmeen eri koulutukseen (yliopisto, ammattikorkea ja ammatillinen). Yliopistopohjaiseen koulutukseen lähetin vaaditut ennakkotehtävät, mutten valitettavasti päässyt valintakokeeseen (kaksivaiheinen).

    Ammatillisen tutkinnon tilanne selviää vasta kesäkuun puolessa välissä, kun tulokset tulevat. Ammattilliseen hain siis lukion päättötodistuksellani (ka 9 tai yli) ja sen perusteella (ja oponi sanojen mukaan) minun pitäisi päästä suoraan sisään – eli minulla periaatteessa on jo opiskelupaikka. Tähän koulutukseen ei siis ole erillisiä pääsy-/valintakokeita (pelkkä tokari). Ja tähän koulutukseen todella palavasti haluan!

    Ongelmani tuleekin tässä: minut on kutsuttu amkin koulutuksen valintakokeeseen (tämäkin 2-vaiheinen, 1. vaihe huomenna 31.5.). Tähän koulutukseen en halua ja tulee todella vaivalloiseksi mennä edes paikalle (olen koko päivän kiinni muualla). Jos ja kun en mene tähän amkin valintakokeeseen, lankeaako minulle karenssi tms. sanktio? Vai olenko kuitenkin täyttänyt hakuvelvollisuuteni, kuten blogitekstisi malliesimerkistä uskalsin ymmärtää ("Pitääkö käydä kaikissa pääsykokeissa joihin saa kutsun?", esimerkki siis tilanteesta jos on hakenut kolmeen kohteeseen)?

    Lisätietona olen 20-vuotias ja käynyt lukion neljässä vuodessa (aloitin 2012, pääsen ylioppilaaksi nyt 2016).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. On edelleen olemassa riski, ettei työttömyysetuutta saa syyskuusta eteenpäin, jos ei osallistu kaikkiin pääsykokeisiin joihin on kutsuttu. Jos haluat pelata varman päälle, osallistu myös ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin.

      Ministeriön ohjeisiin ei ole tullut vielä tarkennusta tämän mainitsemasi asian osalta. On siis mahdollista, että TE-toimisto tulkitsee lakia ja ministeriön ohjeita edelleen tiukemmin kuin mitä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on blogitekstissä mainitussa yksittäistapausta koskevassa ratkaisussa tulkinnut. Jos näin käy, voit halutessasi hakea muutosta päätökseen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta. Jos päätät hakea muutosta, kannattaa ottaa huomioon, että keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä hieman yli 7 kuukautta ja käsittelyn aikana ei saa välttämättä työttömyysetuutta. Siksi suosittelen varman päälle pelaamista.

      Ongelmaa ei tietenkään tule, mikäli saat opiskelupaikan esimerkiksi ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen ja suoritat sen loppuun. Tuolloin mahdollista hakuvelvollisuuden laiminlyömistä ei edes tutkita TE-toimistossa. /Panu

      Poista
    2. Hei, kiitos vastauksesta! Otin tietoisen riskin enkä mennyt amkin valintakokeeseen. Riskinotto kannatti, koska ammatillisesti koulusta irtosi opiskelupaikka pelkillä papereilla! Nyt on hyvä jatkaa kesälomaa ja siirtyä sitten taas syksyllä koulunpenkille :)

      Poista
    3. Hei! Onnittelut opiskelupaikan johdosta ja mukavaa kesälomaa sinulle :) /Panu

      Poista
  10. Hei! Olen käynyt tänä vuonna yhdessä Yo:n pääsykokeissa, mihin samalla pääsykokeella haettiin 2 eri koulutusohjelmaan. Hain myös toiseen yliopistoon, mutta tiesin etten pääse ja työvuoron vuoksi en edes mennyt paikalle. Nyt minulla olisi vielä amk:n pääsykokeet, mutta olen kipeänä ja nämä olisi pitkän matkan päässä. Riittääkö että olen käynyt tuolla yksissä pääsykokeissa ja miten nämä asiat reagoi jos en pääse kipeyden takia matkustamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Jos olet laittanut yhteishaun lomakkeelle kaksi erillistä hakukohdetta, tulkitaan se kahteen eri koulutukseen hakemiseksi vaikka niihin olisi vain yksi pääsykoe. Mutta kuten olen aikaisemmassa (31.5.2016) tätä asiaa koskevassa vastauksessa todennut, muiden hakukohteiden pääsykokeissa käymättä jättämiseen liittyy riski työttömyysetuuden saamisen kannalta. Lähtökohta on, että kannattaisi osallistua kaikkiin pääsykokeisiin joihin saa kutsun. Jos ei voi sairauden vuoksi osallistua, siitä on hyvä hankkia lääkäriltä tai sairaanhoitajalta todistus, jonka voi tarvittaessa esittää TE-toimistolle osana perusteluja. /Panu

      Poista
  11. Hei! Koskeeko kevään yhteishaun lisähakua tuo sama, että opiskelupaikan vastaanottamatta jättäminen johtaa mahdolliseen karenssiin? Hain kevään yhteishaussa (hakuvelvoite täyttyi) ja jäin parin pisteen päähän yliopistopaikasta. Hetken mielijohteesta hain lisähaussa yhteen paikkaan, jonka valintakokeessa huomasin, että kyseinen ala ei ole se, jota haluaisin opiskella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä. Kyllä se koskee myös lisähakua, eli opiskelupaikan vastaanottamisesta kieltäytymisestä seuraa hyvin todennäköisesti työttömyysaikaisen työttömyysetuuden menettäminen. /Panu

      Poista
  12. Hei! Valmistuin lukiosta 2015 ja silloin hain opiskelemaan kevään yhteishaussa hakuvelvoitteen vuoksi. En kuitenkaan päassyt haluamaani opiskelupaikkaan ja löysin töitä. Olin vuoden kokopäiväisesti töissä, enkä hakenut vuoden 2016 yhteishaussa minnekään, koska en kokenut tätä tarpeelliseksi töissä ollessani. Irtisanouduin kuitenkin kesällä ja nyt pohdin voiko tuo kevään yhteishaku pilata mahdollisuuteni tukiin?

    VastaaPoista
  13. Hei! Kiitos viestistä. Kyllä siinä toki työttömyysetuuden menettämisen riski on olemassa, mutta oman alueen TE-toimisto tutkii tilanteen ja tekee ratkaisun. Määräaikaisen kokoaikaisen työn osalta pätevää syytä jättää hakematta koulutukseen ei ole ainakaan silloin, jos olisi voinut aloittaa opinnot syksyllä työn estämättä. Jos koulutuksen hakuaikana on varma tieto määräaikaisesta työstä, joka estää opintojen aloittamisen, silloin on lähtökohtaisesti pätevä syy jättää hakematta koulutukseen. Myös irtisanoutumisesta voi seurata työttömyysetuuden menettäminen määräajaksi tai toistaiseksi (ns. karenssi tai työssäolovelvoite), jos irtisanoutumiseen ei katsota olleen pätevää syytä. Halutessasi voit olla vielä yhteydessä Työlinjan työttömyysturvaneuvontaan puh. 0295 020 701 (ma-pe klo 9–16.15) ja keskustella asiasta tarkemmin. /Panu

    VastaaPoista
  14. Hei,
    Mitenkäs toimitaan jos sai juuri tiedon, että on reputtanut yo-kirjoituksissa, pitääkö mennä ammattikorkean pääsykokeisiin?Koskeeko pakkohaku siis tässä tilanteessa? Lukion päättötodistus on kyllä hallussa, vaikuttaako se asiaan? Opiskelija on opiskellut 3 vuotta lukiossa ja tietysti jos jatkaa 4. Vuodelle lukion kirjoissa niin silloinhan ei pakkohaku koske ja voi jättää menemättä pääsykokeisiin..eikös? Mutta jos ei jatka lukion kirjoilla ja korottaa hylättyä arvosanaa muutoin myöhemmin, niin pitääkö mennä niihin pääsykokeisiin.
    Rönsyilevä kysymys, mutta toivottavasti sait kiinni :)
    T.Ansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ansku! Kiitos kysymyksistä. Lähtökohta on, että hänen on pitänyt hakea vähintään kahteen syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Hienoa, että hän on saanut lukion päättötodistuksen, koska se antaa hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluihin. Hakuvelvollisuutta lukion päättötodistuksen saaminen ei kuitenkaan poista.

      Jos hän jatkaa reputtamisen vuoksi päätoimisena opiskelijana nuorille järjestetyssä lukiokoulutuksessa ja osallistuu vähintään kahden aineen ylioppilaskirjoituksiin seuraavan tai sitä seuraavan lukukauden aikana, hänen ei tarvitse osallistua nyt syksyllä alkavien opintojen pääsykokeisiin.

      Jos kyse on aikuislukio-opinnoista tai hän osallistuu vain yhden aineen ylioppilaskirjoituksiin seuraavan tai sitä seuraavan lukukauden aikana, hänen pitäisi osallistua pääsykokeisiin. Näin on siksi, koska siinä tilanteessa häntä tuskin katsottaisiin enää TE-toimistossa päätoimiseksi opiskelijaksi. Sama pätee myös tilannetta, jos hän päättää joskus myöhemmin kuin seuraavalla tai sitä seuraavalla lukukaudella korottaa arvosanoja.

      Hänen kannattaa pitää TE-toimisto ajan tasalla opinnoissa tapahtuvista muutoksista. Toivottavasti tämä vastasi kysymyksiisi :)

      /Panu

      Poista