keskiviikko 26. elokuuta 2015

Vailla koulutus- tai työpaikkaa –voiko tilanteen nähdä mahdollisuutena? (Osa I)


Elämme taantumassa ja monen mielialat ovat alakuloisia, jopa masentuneita etenkin, jos ei ole päässyt koulutukseen tai löytänyt sopivaa työtä. On vaara, että alavireiseen tunnelmaan jää kiinni, passivoituu, ei jaksa enää yrittää. Alkaa ajatella, ettei nyky-yhteiskunnassa ole minulle omanlaista paikkaa.
Itseensä käpertymisen sijaan kannattaisi yrittää hakea tilanteeseensa uudenlaisia näkökulmia, ensin omaa mieltään haravoimalla ja sitten sovittamalla löydöksiään tarjolla oleviin, kenties aiemmin kokonaan huomaamatta jääneisiin ammatillisiin suuntiin.

Oman mielen kuvat uusien suuntien pontimena
Ihminen on monisyinen olento, joka on kuitenkin taipuvainen toistamaan samanlaisia toimintamalleja ihmissuhteissaan ja erilaisissa muissakin valinnoissaan. Toimimme tietyn minäkuvan, identiteetin, mukaan. Olemme omaksuneet sen elämänhistoriamme aikana reaktiona siihen, miten meitä on kohdeltu ja millaisina meitä on pidetty. Tämä minäkuva ei ole kuitenkaan koko totuus. Meissä on monia puolia, rinnakkaisia identiteettejä, jotka saattavat jäädä huomiotta, kun teemme elämäämme koskevia tärkeitä ratkaisuja.
Koulutusta tai työtä vailla olemiseen voi suhtautua elämän välitilana, jossa voi paneutua itseensä ja luovasti pohtia, millainen oikeastaan on ja mitä elämältään haluaa. Yksi hyvä lähtökohta koulutusta ja työtä miettiessä ovat ammatilliset unelmat, haaveet ja toiveet, joita on eri ikäkausina mielessään hellinyt. Niihin sisältyy itselle tärkeää, merkityksellistä ainesta, joka on saattanut unohtua arjen tohinassa. Löytyisikö näille unelmille joitain muita toteuttamisen väyliä kuin ne, joita olemme tähän asti tallanneet? Jos olet joskus halunnut vaikkapa toimittajaksi, voit miettiä, mikä juuri siinä työssä sinua kiinnosti ja oli tärkeää. Missä muissakin ammateissa voisit kenties toteuttaa näitä mielekkäinä pitämiäsi asioita?
Haemme elämäämme ja persoonaamme tasapainoa tekemällä kaikenlaista, joka antaa meille mielen rakennusainetta, iloa ja tyytyväisyyttä. Harrastukset jäävät usein katveeseen koulutus- ja työsuuntautumista pohtiessa. Kuitenkin on todennäköistä, että juuri vapaa-aikana ilmennämme itseämme parhaiten, teemme, mitä huvittaa ja tyydyttää. Ovatko harrastuksemme sosiaalisia, mahdollisesti järjestöllisiä, esiintyviä, liikunnallisia, taiteellisesti ilmaisevia, teknisiä, hoitavia jne? Antavatko harrastukset vinkkejä siitä, millaista koulutusta hankkia ja kuinka ehkä laajentaa työn haun aluetta? Avautuuko aiemmasta työstä jokin uusi suunta, joka työllistäisi paremmin?
Usein sanotaan, ettei meillä ole varaa ja mahdollisuutta sellaiseen ylellisyyteen kuin itsensä toteuttamiseen työelämässä. Toisaalta uskotellaan, että monisyisessä limittäin ja lomittain asemoituvassa ja kehittyvässä työelämässä voi valita mitä tahansa, eikä tarkkarajaisia
ammatteja enää ole. Asiaa voidaan tarkastella valintoja tekevän yksilön kannalta toisinkin.
Kun ammatit menneinä aikoina pysyivät verrattain samanlaisina ja niitä oli rajallinen määrä, sijoituttiin ennakoitavissa oleviin varsin yksiulotteisiin töihin, jotka sitä paitsi saattoivat periytyä isiltä pojille ja äideiltä tyttärille. Nykyään tekniset työt eivät ole pelkästään teknisiä ja tietynlaisia mekaanisia ja loogisia kykyjä edellyttäviä, vaan niihin voi sisältyä markkinointi- ja myyntitehtäviä, jotka vaativat sosiaalisuutta ja kielitaitoa. Opetus- ja hoitoaloillakin tarvitaan monesti laajaa tietoteknistä osaamista.


Uudenlaisen orientaation vaatimus otetaan yhä paremmin huomioon myös eri alojen koulutuksissa. Eikö tämän tyyppinen rajoistaan laajentunut, yhdistynyt, avautunut ja säröytynyt ammattien maailma itse asiassa tarjoa yksilölle enemmän mahdollisuuksia hakea paikkaa, joka täydemmin vastaa hänen kokonaisvaltaista identiteettiään? Mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen nykytyöelämässä voi pyrkiä luovasti hakemalla ja kenties itse rakentamalla omaan persoonaansa sopivaa työn kuvaa, joka ei ole kangistunut perinteisiin ammatillisiin rajoihin. Ihminen on tunnetusti energisin, tyytyväisin ja tuottavin, kun voi kouluttautua ja tehdä työtä, joka vastaa monipuolisesti hänen motiivejaan, kykyjään ja luonnettaan. Vailla koulutusta ja työtä olevien kannattaa tästä näkökulmasta miettiä myös yrittäjyyttä. Start up –yrittäjyys on tärkeä keino selättää taantumaa, joten valtiovalta on lisännyt alkavien yrittäjien tukitoimia.

- Raimo -
Vieraileva kirjoittajamme on kokenut ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologi Uudeltamaalta. Blogikirjoituksen toinen osa julkaistaan syyskuussa 2015.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

AVOIMEN OPINTOJEN TUKIMAHDOLLISUUKSISTA



Nyt on elokuu ja avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat yhä useampien asiakkaiden ajatuksissa. Erityisesti kiinnostavat rahoitusvaihtoehdot. Tunnettua on, että näihin avoimen opintoihin ei Kelan opintotukea heru vaikka opiskelisi päätoimisesti ja samoja opintoja, mitä tutkintotavoitteisesti opiskelevatkin suorittavat. Minusta se on tukijärjestelmässä oleva epäkohta, mutta nykyisen taloustilanteen huomioon ottaen on varsin epätodennäköistä, että siihen tulisi muutosta lähiaikoina.


Mitä sitten voi saada, kun Kelan opintotukeen ei ole mahdollisuutta? Tässä blogitekstissä pohdin eri vaihtoehtoja, ensiksi työssäkäyvän kohdalta ja toiseksi työttömyysetuutta saavan osalta (koskee siis työttömiä, lomautettuja tai osa-aikatyötä tekeviä).

Työn ohessa palkkaa saaden

Työssäkäyvä voi tehdä avoimen opintoja usein työn ohessa, jolloin opintojen rahoituksena toimii palkka. Työn ohessa opiskeleminen on mahdollista varsinkin monien avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien kohdalla, jotka etenevät varsin verkkaisesti ja opinnot ovat yleensä helposti sovitettavissa omaan päivärytmiin. Usein avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat päätoimisena opiskeluna liian raskaita työn ohessa suoritettavaksi. Silloin vaihtoehdoksi jää joko työtuntien määrän vähentäminen tai opintovapaan ottaminen opiskeluajaksi.

Opintovapaalla aikuiskoulutustuella

Kun avoimen opinnot ovat liian raskas taakka työn ohessa suoritettavaksi, voi anoa opintovapaata omasta työstä ja sille ajalle aikuiskoulutustukea Koulutusrahastosta. Aikuiskoulutustuki on ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia. Kyse on siis varsin hyvästä etuudesta.

Voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta, jos olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan. Työhistorian ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työsopimuksen ei tarvitse olla toistaiseksi voimassaoleva, vaan määräaikainen käy. Työsuhteen pitää kuitenkin kestää koko haettavan opintovapaan ajan.

Opintovapaan kannalta opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön, mutta yksittäisten kurssien tapauksessa aikuiskoulutustuen saamisen kannalta opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan katsoa joko ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi (siitä lisää myöhemmin). Lisätietoja opintovapaasta löydät täältä.

Opintovapaan ajalle voit hakea aikuiskoulutustukea. Sitä voit saada enintään 19 kuukautta, jos sinulla on vähintään 8 vuotta yleistä työhistoriaa. Ennen aikuiskoulutustuen hakemista hanki itsellesi oikeus suorittaa opinnot avoimessa ja päätös opintovapaan myöntämisestä.

Aikuiskoulutustukea voit saada mihin tahansa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin, jonka aikana suoritetaan tutkinnon osa, kuten esimerkiksi perus- tai aineopinnot. Sen sijaan yksittäisten kurssien suorittamiseen opintojen pitää olla hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, joko nykyisen työn tai aikaisemman koulutuksen kannalta katsottuna. Jos siis suoritat opintovapaan aikana yksittäisiä kursseja, kannattaa Koulutusrahastolle toimittaa hakemuksen liitteenä selvitys opintojen ammatillisuudesta. Voit pyytää työnantajaa kirjoittamaan selvityksen.

Lisäksi on syytä muistaa, että avoimen opintojen pitää olla Koulutusrahaston ehtojen mukaisesti päätoimista opiskelua, eli niiden laajuus tulee olla vähintään 3 opintopistettä kuukaudessa. Opintojen etenemistä seurataan. Tarkemmat tiedot aikuiskoulutustuesta ja sen hakemisesta löydät Koulutusrahaston kotisivuilta. (Huom. aikuiskoulutustuen etuusehdot muuttuvat 1.1.2017 alkaen!)

Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Työttömyysetuutta saavan kohdalla on kaksi tukivaihtoehtoa, riippuen siitä, onko kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna sivutoimisesta vai päätoimisesta opiskelusta. (Huomion arvoista on, että työttömyysturvalain ja Koulutusrahaston käsitykset päätoimisesta opiskelusta ovat erilaiset.)

Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse sivutoimisesta opiskelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden suorittamiseen kuluu yli 5 kuukautta, opiskelu katsotaan sivutoimiseksi. Työttömyysetuuden saaminen jatkuu sivutoimisten opintojen aikana ihan normaalisti, kunhan pystyt vain opintojen aikana vastaanottamaan kokoaikatyötä sellaista tarjottaessa. Sinulla pitää olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai osa-aikatyön perusteella.

Jos avoimen opinnot vaikuttavat selkeästi sivutoimisilta, voit ilmoittautua opintoihin ja ilmoittaa opinnoista TE-toimistolle esimerkiksi Oma asiointi -palvelun kautta kohdasta, jossa tehdään muutoksia työnhakuun. TE-toimisto selvittää, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysturvaan.

Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimisesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden suorittamiseen kuluu 5 kuukautta (tai vähemmän), opiskelu katsotaan päätoimiseksi. (Poikkeuksena on sellainen tilanne, jos on opiskellut edellä mainitun kaltaisia avoimen opintoja vähintään 6 kuukautta työn ohessa, jolloin työttömäksi jäämisen jälkeen opinnot voidaan katsoa vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella sivutoimisiksi.)

Päätoimisten opintojen aikana voi saada työttömyysetuutta vain, jos paikallinen TE-toimisto lähtee puoltamaan työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Kyse on tarveharkintaan perustuvasta mahdollisuudesta, eli sinulla ei ole automaattisesti oikeutta työttömyysetuuden saamiseen päätoimisen opiskelun aikana. Opiskelun tukemisen pitää edistää hakijan työllistymismahdollisuuksia. Yleisiä edellytyksiä tuen saamiselle ovat muun muassa seuraavat:
  • hakija on TE-toimistossa työnhakijana,
  • hän on 25 vuotta täyttänyt,
  • hänellä on todettu koulutustarve,
  • opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja
  • edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

TE-toimiston kanssa voidaan sopia tarvittaessa avoimen yliopiston väyläopintojen tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kohdalla niin, että avoimen opinnot ja varsinaiset tutkintoon johtavat opinnot muodostavat TE-toimiston kanssa laadittavassa suunnitelmassa yhden opintokokonaisuuden. Tällöin avoimen opintoihin ja varsinaisen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja voidaan tukea yhtenä pakettina enintään 24 kuukautta. (Väylä- ja polkuopinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelun tavoitteena on suorittaa riittävä määrä avoimen opintoja tarpeeksi hyvillä arvosanoilla, jotta voi saada opiskelupaikan varsinaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun puolelle ja päästä suorittamaan tutkinnon.)

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana voi saada sitä työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) mihin on oikeus työttömänä ollessa ja kulukorvauksen (9 tai 18 e/pv). Työttömyysetuuteen voi saada korotusosan, kun opinnoista sovitaan TE-toimiston virkailijan kanssa laadittavassa suunnitelmassa ja korotusosan maksupäiviä on jäljellä. Työttömyysetuutta saaden voi opiskella enintään 24 kuukautta. Avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen pitää edetä tuetun opiskelun aikana vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Opintojen etenemistä seurataan.

Erona sivutoimiseen opiskeluun on ainakin neljä keskeistä asiaa. Ensinnäkin, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana ei ole velvollisuutta vastaanottaa kokoaikatyötä, vaikka sellaista tarjottaisiin. Toiseksi, työttömyysetuuteen voi olla mahdollisuus saada korotusosa, koska opiskelusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Kolmanneksi, työttömyysetuuden lisäksi voi saada kulukorvauksen. Neljänneksi, opintojen etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin.

Jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on sinun opintojesi ensisijainen rahoitusmuoto, neuvottele tukiasiasta oman TE-toimiston virkailijan kanssa hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista. Häneltä saat etuuden hakemiseen tarvittavat ohjeet ja lomakkeet.

Lisätietoja työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta löydät aikaisemmasta blogitekstistämme, Te-palvelut.fi -sivustolta ja ministeriön ohjeesta (s. 45-). Voit myös kysyä meiltä Työlinjan koulutusneuvonnasta puhelimitse, sähköpostitse tai Facebookissa.


/Panu

(Blogitekstiä päivitetty 1.9.2016. Lisätty huomautus aikuiskoulutustuen etuusehtojen muuttumisesta 1.1.2017 alkaen ja että sivutoimisista opinnoista voi ilmoittaa TE-toimistolle Oma asiointi -palvelun kautta.)

AVOIMEN OPINTOJEN TUKIMAHDOLLISUUKSISTA



Nyt on elokuu ja avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat yhä useampien asiakkaiden ajatuksissa. Erityisesti kiinnostavat rahoitusvaihtoehdot. Tunnettua on, että näihin avoimen opintoihin ei Kelan opintotukea heru vaikka opiskelisi päätoimisesti ja samoja opintoja, mitä tutkintotavoitteisesti opiskelevatkin suorittavat. Minusta se on tukijärjestelmässä oleva epäkohta, mutta nykyisen taloustilanteen huomioon ottaen on varsin epätodennäköistä, että siihen tulisi muutosta lähiaikoina.


Mitä sitten voi saada, kun Kelan opintotukeen ei ole mahdollisuutta? Tässä blogitekstissä pohdin eri vaihtoehtoja, ensiksi työssäkäyvän kohdalta ja toiseksi työttömyysetuutta saavan osalta (koskee siis työttömiä, lomautettuja tai osa-aikatyötä tekeviä).


Työn ohessa palkkaa saaden


Työssäkäyvä voi tehdä avoimen opintoja usein työn ohessa, jolloin opintojen rahoituksena toimii palkka. Työn ohessa opiskeleminen on mahdollista varsinkin monien avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien kohdalla, jotka etenevät varsin verkkaisesti ja opinnot ovat yleensä helposti sovitettavissa omaan päivärytmiin. Usein avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat päätoimisena opiskeluna liian raskaita työn ohessa suoritettavaksi. Silloin vaihtoehdoksi jää joko työtuntien määrän vähentäminen tai opintovapaan ottaminen opiskeluajaksi.


Opintovapaalla aikuiskoulutustuella


Kun avoimen opinnot ovat liian raskas taakka työn ohessa suoritettavaksi, voi anoa opintovapaata omasta työstä ja sille ajalle aikuiskoulutustukea Koulutusrahastosta. Aikuiskoulutustuki on ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruinen etuus ilman korotusosia. Kyse on siis varsin hyvästä etuudesta.

Voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta, jos olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan. Työhistorian ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työsopimuksen ei tarvitse olla toistaiseksi voimassaoleva, vaan määräaikainen käy. Työsuhteen pitää kuitenkin kestää koko haettavan opintovapaan ajan.


Opintovapaan kannalta opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön, mutta yksittäisten kurssien tapauksessa aikuiskoulutustuen saamisen kannalta opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan katsoa joko ammatilliseksi lisä- tai täydennyskoulutukseksi (siitä lisää myöhemmin). Lisätietoja opintovapaasta.

Opintovapaan ajalle voit hakea aikuiskoulutustukea. Sitä voit saada enintään
15 kuukautta, jos sinulla on vähintään 8 vuotta yleistä työhistoriaa. Ennen aikuiskoulutustuen hakemista hanki itsellesi oikeus suorittaa opinnot avoimessa ja päätös opintovapaan myöntämisestä.


Aikuiskoulutustukea voit saada mihin tahansa avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin, jonka aikana suoritetaan tutkinnon osa, kuten esimerkiksi perus- tai aineopinnot. Sen sijaan yksittäisten kurssien suorittamiseen opintojen pitää olla hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, joko nykyisen työn tai aikaisemman koulutuksen kannalta katsottuna. Jos siis suoritat opintovapaan aikana yksittäisiä kursseja, kannattaa Koulutusrahastolle toimittaa hakemuksen liitteenä selvitys opintojen ammatillisuudesta. Voit pyytää työnantajaa kirjoittamaan selvityksen.

Lisäksi on syytä muistaa, että avoimen opintojen pitää olla Koulutusrahaston ehtojen mukaisesti päätoimista opiskelua, eli niiden laajuus tulee olla vähintään 3 opintopistettä kuukaudessa. Opintojen etenemistä seurataan. Tarkemmat tiedot aikuiskoulutustuesta ja sen hakemisesta löydät Koulutusrahaston kotisivuilta.

Sivutoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Työttömyysetuutta saavan kohdalla on kaksi tukivaihtoehtoa, riippuen siitä, onko kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna sivutoimisesta vai päätoimisesta opiskelusta. (Huomion arvoista on, että työttömyysturvalain ja Koulutusrahaston käsitykset päätoimisesta opiskelusta ovat erilaiset.)

Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin alle 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse sivutoimisesta opiskelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden suorittamiseen kuluu yli 5 kuukautta, opiskelu katsotaan sivutoimiseksi. Työttömyysetuuden saaminen jatkuu sivutoimisten opintojen aikana ihan normaalisti, kunhan pystyt vain opintojen aikana vastaanottamaan kokoaikatyötä sellaista tarjottaessa. Sinulla pitää olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai osa-aikatyön perusteella.

Jos avoimen opinnot vaikuttavat selkeästi sivutoimisilta, voit ilmoittautua opintoihin ja ilmoittaa opinnoista TE-toimistolle esimerkiksi Oma asiointi -palvelun kautta kohdasta, jossa tehdään muutoksia työnhakuun. TE-toimisto selvittää, onko opinnoilla vaikutusta työttömyysturvaan.

Päätoimisesti opiskellen työttömyysetuudella

Jos avoimen opinnoista kertyy opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden, on kyse työttömyysturvalain kannalta katsottuna päätoimisesta opiskelusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi avoimen yliopiston 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden suorittamiseen kuluu 5 kuukautta (tai vähemmän), opiskelu katsotaan päätoimiseksi. (Poikkeuksena on sellainen tilanne, jos on opiskellut edellä mainitun kaltaisia avoimen opintoja vähintään 6 kuukautta työn ohessa, jolloin työttömäksi jäämisen jälkeen opinnot voidaan katsoa vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella sivutoimisiksi.)

Päätoimisten opintojen aikana voi saada työttömyysetuutta vain, jos paikallinen TE-toimisto lähtee puoltamaan työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua. Kyse on tarveharkintaan perustuvasta mahdollisuudesta, eli sinulla ei ole automaattisesti oikeutta työttömyysetuuden saamiseen päätoimisen opiskelun aikana. Opiskelun tukemisen pitää edistää hakijan työllistymismahdollisuuksia. Yleisiä edellytyksiä tuen saamiselle ovat muun muassa seuraavat:
  • hakija on TE-toimistossa työnhakijana,
  • hän on 25 vuotta täyttänyt,
  • hänellä on todettu koulutustarve,
  • opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja
  • edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

TE-toimiston kanssa voidaan sopia tarvittaessa avoimen yliopiston väyläopintojen tai avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kohdalla niin, että avoimen opinnot ja varsinaiset tutkintoon johtavat opinnot muodostavat TE-toimiston kanssa laadittavassa suunnitelmassa yhden opintokokonaisuuden. Tällöin avoimen opintoihin ja varsinaisen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja voidaan tukea yhtenä pakettina enintään 24 kuukautta. (Väylä- ja polkuopinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelun tavoitteena on suorittaa riittävä määrä avoimen opintoja tarpeeksi hyvillä arvosanoilla, jotta voi saada opiskelupaikan varsinaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun puolelle ja päästä suorittamaan tutkinnon.)

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana voi saada sitä työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) mihin on oikeus työttömänä ollessa. Työttömyysetuuteen voi saada korotusosan, kun opinnoista sovitaan TE-toimiston virkailijan kanssa laadittavassa suunnitelmassa ja korotusosan maksupäiviä on jäljellä. Työttömyysetuutta saaden voi opiskella enintään 24 kuukautta. Avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojen pitää edetä tuetun opiskelun aikana vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Opintojen etenemistä seurataan.

Erona sivutoimiseen opiskeluun on ainakin kolme asiaa. Ensinnäkin, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana ei ole velvollisuutta vastaanottaa kokoaikatyötä, vaikka sellaista tarjottaisiin. Toiseksi, työttömyysetuuteen voi olla mahdollisuus saada korotusosa, koska opiskelusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Kolmanneksi, opintojen etenemistä seurataan säännöllisin väliajoin.

Jos työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on sinun opintojesi ensisijainen rahoitusmuoto, ole yhteydessä Työlinjan koulutusneuvontaan hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista. Meiltä saat etuuden hakemiseen tarvittavat ohjeet.

Lisätietoja työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta löydät aikaisemmasta blogitekstistämme, Te-palvelut.fi -sivustolta ja ministeriön ohjeesta (s. 45-). Meiltä Työlinjan koulutusneuvonnasta voit kysyä puhelimitse, sähköpostitse tai Facebookissa.

/Panu

(Blogitekstiä päivitetty 1.9.2016. Lisätty seuraavat asiat: Toimimaton lisätietoja opintovapaasta -linkki korjattu. Huomautus siitä, että aikuiskoulutustuen etuusehtoihin kaavaillaan muutoksia 1.1.2017 alkaen. Sivutoimisista opinnoista voi ilmoittaa TE-toimistolle Oma asiointi -palvelun kautta. Neljäs kohta päätoimisen ja sivutoimisen opiskelun eroihin. Ohjaus Työlinjan koulutusneuvontaan työttömyysetuudella tuetun omaehtoinen opiskelun tapauksessa.) 


(Päivitetty 11.8.2017. Muutettu aikuiskoulutustuen kestoaika. Poistettu tieto, että työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettaisiin kulukorvausta. -Kirsti)

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kauanko akkusi kestää?

Täyteen ladatun kännykän akun kesto voidaan määrittää minuuttien tarkkuudella. Myös akun kestoikä on mahdollista arvioida, eli normaalikäytöllä akku kestänee joitakin vuosia. Ihmisen akun kestoikää ei voi määrittää yhtä yksinkertaisesti. Jos aiheesta yritettäisiin tehdä taulukko, siinä olisi rivejä yhtä monta kuin on ihmisiä. Siltikään ei saataisi lopullisia vastauksia.

Auton akku sekä kuluu että latautuu autoa käytettäessä. Tehty työ siis vie ja antaa energiaa. Tämä olisi ihanteellinen tilanne työnteon kannalta. Voimavaroja työhön saisi myös työstä, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työn mitoitus tekijänsä mukaan ei kuitenkaan aina onnistu ja esimerkiksi irtisanomisten tai täyttämättä jätettyjen työpaikkojen vuoksi osa työntekijöistä urakoi yli omien voimavarojensa. Palautuminen jää vapaa-ajalle, josta muutenkin on jo tingitty pidentyneiden työpäivien takia. Stressi on vallalla.

Ihmisen tehtävä on tarkkailla omaa jaksamistaan pidemmällä aikavälillä. Voimavarat eivät koskaan lakkaa yllättäen kesken päivän vaan jaksamisen kanssa on kamppailtu todennäköisesti todella pitkään. Ihminen uskottelee itselleen asioiden olevan hyvin. ”Kyllä minä vielä jaksan. En tarvitse apua. Kyllä tämä tästä.” Kuitenkaan tilanteen helpottamiseksi ei ole olemassa toimintasuunnitelmaa. Sama työmäärä pysyy tai lisääntyy, työmäärää on vaikea ennakoida tai yksinkertaisesti sinnitellään voimavarojen äärirajoilla ja toivotaan ihmettä. Ajatellaan, että työstä on selviydyttävä. Avun pyytäminen koetaan jotenkin nolona. ”Kyllähän muutkin ovat selviytyneet.” Itseä ja omaa suoriutumista verrataan toisiin, jotka myös saattavat kamppailla jaksamisensa kanssa tuomatta sitä esiin.

Kuvittele ajavasi autoa. Äkkiä huomaat, että vilkut eivät toimi, auto tuntuu ajettaessa jotenkin oudolta ja ajettuasi lähimmälle vapaalle parkkipaikalle tutkiaksesi asiaa, toteat että auto ei yksinkertaisesti enää käynnisty. Matka ei jatku ilman vian kartoittamista ja korjaamista. Ehkä tilaat autoosi uuden akun tai laturin. Koneiden kanssa asiat ovat yksinkertaisia. Ihmisen jaksamista ei voi edesauttaa tilaamalla varaosia. Jaksamista on tuettava pitkin matkaa.

Jokainen tuntee itsensä ja itselle parhaat keinot palautua työkuormituksesta. Jollekin voimavaroja voi tuoda osaamista kehittävä harrastus tai liikuntamuoto, jossa saa purkaa energiaa. Toinen nauttii pitkistä yöunista ja levosta. Kolmas pitää huolen kohtuullisesta työpäivän pituudesta ja tauoista työpäivän aikana. Jos aikaisemmin hyviksi todetut keinot eivät ole mahdollisia toteuttaa tai ne eivät enää tuota toivottua tulosta, tilanteeseen kannattaa reagoida heti. Keskustelemalla esimiehen kanssa saa selvyyttä odotuksiin ja esimiehellekin selviää viimeistään tässä vaiheessa todellisen työn määrä. Työn tekemistä helpottavista tekijöistä on hyvä neuvotella. Ehkä osan työstä voisi hoitaa joku toinen. Myös työterveyspalvelut ovat apukeino jaksamiseen. Tilanteen kartoittaminen ja asiasta keskusteleminen voivat jo tuoda helpotusta ahdistuneeseen olotilaan. Yksin asioita pohtimalla ja mielessään pyörittelemällä saa harvoin mitään hyvää aikaiseksi.

Olen verrannut ihmistä kännykkään ja autoon, hyvin teknisiin laitteisiin. Todellisuudessa tämä vertaus ontuu monellakin tapaa, mutta ehkä se auttaa ymmärtämään jotain oleellista omasta jaksamisesta huolehtimisesta.

Hannele

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Eka EURES -tuen ja Europassin avulla töihin Eurooppaan

Eikö työurasi ole lähtenyt nousuun, tai oletko mielestäsi etsinyt työtä Suomesta jo pitkään? Työnhaun ulottaminen Suomen rajojen ulkopuolelle saattaa olla hyvä vaihtoehto kasvattaa omaa ammatillista osaamista ja samalla parantaa kielitaitoa sekä laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista.

Eka EURES -työpaikka -tuen avulla myös haastattelumatkakustannukset toiseen EU-maahan pysyvät alhaisina; tukea tulee muistaa hakea ennen matkalle lähtöä.  Asettautuminen toiseen maahan asumaan ja työskentelemään saattaa olla haasteellista, mutta siihenkin voi saada apua ja taloudellista tukea Eka EURES -työpaikka -hankkeen kautta. Tuen saannin perusehtona on, että olet 18 - 35 -vuotias EU-maassa asuva EU-kansalainen. Työn tulee kestää vähintään 6 kuukautta. Työskentelyajan tulee myös olla vähintään 50% kokoaikatyöstä. Lisäksi Eka EURES -tukea voi hakea myös kielikoulutukseen.

Muista, että voit markkinoida itse Eka EURES työpaikka -tukea myös toisessa EU-maassa sijaitsevalle pk-työnantajalle, mikäli yritys auttaa sinua asettautumiseen, muuttoon ja perehdyttämiseen liittyvissä asioissa. Tätäkin tukea haetaan Eka EURES -hankkeelta ennen työsuhteen alkamista.

EURES-portaalista löydät EU-maissa olevien työpaikkojen lisäksi myös tietoa työskentelystä, asumisesta ja opiskelusta. Portaaliin voit myös laatia sähköisen ansioluettelon. Kun etsit työtä toisesta EU –maasta, kannattaa miettiä tarkkaan mitkä työnhakukriteerit ovat ratkaisevia juuri sinun kohdallasi. Portaalissa on paikkoja runsaasti, ja mitä tarkemmin määrittelet hakukriteerit, sitä kattavamman paikkalistauksen saat avattua. 

Europassista puolestaan on tukea ja apua, jos haluat laatia ansioluettelon suomen kielen lisäksi jollain toisella EU-kielellä. Europassi auttaa kuvaamaan omaa osaamista ja sen avulla voit osoittaa työnantajalle esimerkiksi miten eri kielten hallinta sujuu. Europassiin kuuluu useita eri työkaluja (viiden eri asiakirjan kokonaisuus), joista voit valita käyttöösi sopivimmat.

Eka EURES työpaikka:

EURES -portaali: http://eures.europa.eu

Europassin voit laatia täällä: http://europass.fi/asiakirjat

Aija