keskiviikko 30. syyskuuta 2015

TE-palveluiden ammatinvalinnanohjaus – monikanavaista palvelua

Ammatinvalinnanohjausta saa halutessaan myös puhelimitse






 
TE-palveluiden ammatinvalinnanohjaus on henkilökohtaista, luottamuksellista ja maksutonta palvelua, johon jokainen työ- tai koulutustilanteesta riippumatta voi halutessaan hakeutua. Ammatinvalinnanohjauksessa hahmotetaan työhön tai koulutukseen liittyvää elämäntilannetta ja toiveita sekä suunnitelmia näiden suhteen yhdessä psykologin kanssa. Jokainen ohjausprosessi rakentuu yksilöllisesti ja näin ollen ohjauksen sisältö ja kesto vaihtelevat. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään itselle sopiva ratkaisu kiinnostukset, vahvuudet, realiteetit ja mahdolliset rajoitteet huomioiden.

Ammatinvalinnanohjausta tarjotaan TE-toimistoissa pääasiassa kasvokkain tapahtuvana palveluna ja tarvittaessa esim. välimatkojen vuoksi puhelimitse tai videolla. Valtakunnallisesti ammatinvalinnanohjausta tarjotaan Työlinjan uraohjauksessa puhelin- sekä video-ohjauksena. Asiakkaan on mahdollista valita itselle sopivin palvelumuoto. Ajanvarausohjeet ammatinvalinnanohjukseen alueittain on esitelty alla. Ammatinvalinnanohjaukseen hakeutumisesta voi tiedustella myös TE-toimistossa asioidessaan. Ammatinvalinnasta voit lukea lisää TE-palveluiden nettisivuilta.

 
VALTAKUNNALLINEN PALVELU:

Työlinjan uraohjaus palvelee valtakunnallisesti puhelimitse ja videolla. Puhelinohjaukseen saat varattua ajan sähköpostitse osoitteesta tyolinja.uraohjaus(at)te-toimisto.fi tai soittamalla Työlinjan Koulutusneuvontaan 0295 020 702. Voit myös asioida ilman ajanvarausta ma ja to klo 12–16 soittamalla numeroon 0295 020 720 tai ottamalla videoyhteyden.

 
PALVELUT ALUEITTAIN:
 
Etelä-Pohjanmaa:

Voit varata ajan puhelimitse ma–pe klo 9.00–16.15 numerosta 0295 046 520 tai sähköpostitse osoitteesta kirjaamo.etela-pohjanmaa(at)te-toimisto.fi. Tutustu ajanvaraukseen tarkemmin.

Etelä-Savo: Voit varata ajan puhelimitse ma–pe klo 9.00–16.15 numerosta 0295 044 010 tai jättämällä ajanvarauspyynnön osoitteeseen kirjaamo.etela-savo(at)te-toimisto.fi.
 
Häme: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta avo.hame(at)te-toimisto.fi otsikolla ”Ajanvaraus ammatinvalinnanohjaukseen”. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Forssa, Heinola, Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki) haluat varata tapaamisajan, nimesi, puhelinnumerosi, toiveet tapaamisajasta ja halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua.

Kaakkois-Suomi: Voit varata ajan suoraan paikkakunnallasi (Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) toimivalle psykologille sivulta löytyvien yhteystietojen avulla.

Kainuu: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta avo.kainuu(at)te-toimisto.fi. Kerro viestissä omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero), ikäsi ja toiveesi ajanvaraukseen liittyen. Voit varata ajan myös oheisella ajanvarauslomakkeella.

Keski-Suomi: Voit varata ajan ma–ke klo 9–11 numerosta 0295 046 242.

Lappi: Voit varata ajan puhelimitse ma–pe klo 9.00–16.15 numerosta 0295 039 501 tai sähköpostitse osoitteesta kirjaamo.lappi(at)te-toimisto.fi.

Pohjanmaa: Voit varata ajan puhelimitse ma–pe klo 9.00–16.15 numerosta 0295 056 006 tai sähköpostitse osoitteesta kirjaamo.pohjanmaa(at)te-toimisto.fi.

Pohjois-Karjala: Voit varata ajan oheisella ajanvarauslomakkeella. Palauta lomake postitse siihen toimipaikkaan (Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes), jonne haluat ajan tai lähetä lomake sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.pohjois-karjala(at)te-toimisto.fi. Voit myös viedä lomakkeen lähimpään Pohjois-Karjalan TE-toimiston toimipaikkaan. Ajanvarauslomake.

Pohjois-Pohjanmaa: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus[at]te-toimisto.fi tai jättämällä soittopyynnön numeroon 0295 056 529. Ilmoita ajanvarauspyynnön yhteydessä taustatietoja tämänhetkisestä tilanteestasi ja toiveistasi tulevan ohjauksen suhteen. Kerrothan yhteydenottoa varten myös yhteystietosi, kuten puhelinnumerosi.

Pohjois-Savo: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta avo.pohjois-savo(at)te-toimisto.fi otsikolla ”Ajanvaraus ammatinvalinnanohjaukseen”. Kerro viestissä mille paikkakunnalle (Iisalmi, Kuopio, Varkaus) haluat varata ajan, nimesi, puhelinnumerosi, toiveet tapaamisajasta sekä halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. Puhelimitse voit varata ajan numerosta 0295 043 500 ja pyytää yhdistämään psykologille. Jos olet TE-toimiston asiakas, voit varata ajan myös jättämällä psykologille yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelussa.

Pirkanmaa: Voit varata ajan yhteydenottopyyntölomakkeella.

Satakunta: Voit varata ajan sähköpostitse osoitteesta uraohjaus.satakunta(at)te-toimisto.fi. Kerro viestissä mihin toimipaikkaan haluat varata ajan (Pori, Rauma, Harjavalta tai Kankaanpää), toiveet tapaamisajasta, yhteystietosi ja halutessasi lyhyt kuvaus kysymyksistä, joihin kaipaat apua. Voit varata ajan myös puhelimitse ma–pe klo 9.00–16.15 numerosta 0295 045 011. Ilman ajanvarausta voit asioida Porin toimipaikassa (Teljänkatu 5, 4. krs) ma–to klo 9–11.

Uusimaa: Voit varata ajan ma–to klo 12–14 numerosta 0295 041 400.

Varsinais-Suomi: Voit varata ajan oheisella ajanvarauslomakkeella toimittamalla sen postitse tai henkilökohtaisesti TE-palveluiden toimipaikkaan tai sähköpostitse psykologipalvelut.varsinais-suomi(at)te-toimisto.fi.  Ohjausta on saatavilla kaikissa Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikoissa sekä Kemiönsaarella ja Liedossa. Ruotsinkielistä ohjausta on saatavissa Kemiönsaarella, Paraisilla, Salossa ja Turussa. Ajanvarauslomake. Lue ajanvarauksesta tarkemmin.

 
Nämä ajanvarausmuodot ovat voimassa tekstin julkaisemishetkellä. Tarkistathan tarvittaessa ohjeet ajan varaamiseen te-palvelut.fi-sivustolta kohdasta Paikalliset TE-palvelut > Asioi meillä > Ammatinvalinta- ja uraohjaus.
 

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Sivutoiminen yrittäjyys vaihtoehtona


Palkansaaja sivutoimisena yrittäjänä

Sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Palkansaajalle se on turvallisempi vaihtoehto alkavana yrittäjänä: palkkatyöstä saa laskuihin ja elämiseen tarvittavat tulot, ja yritystoimintaa voi rauhassa tunnustella ilman paineita saada siitä heti elantoaan. Jos asiakkaita näyttää riittävän, toiminta tuo yritykseen sisäänkin euroja ja yrittäjyys on sitä mitä on toivonutkin, voi vähitellen lisätä yrityksen parissa viettämäänsä aikaa siirtymällä palkkatyössään osa-aikaiseksi. Ehkä jossain vaiheessa on valmis ottamaan palkatonta vapaata palkkatyöstä kokeillakseen kokoaikaista yrittäjänä toimimista? Lopulta uusi yrittäjä ehkä luopuu palkkatyöstä kokonaan.

Tuula Kalpa Yritys-Suomi –palvelusta, kuulostiko edellä kuvattu tyypilliseltä aloittavalta mikroyrityksen perustajalta? Kyllä vain. Pääpaino Yritys-Suomi –palvelussa on päätoimista yrittäjyyttä harkitsevissa asiakkaissa, mutta sivutoiminen yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia. Nämä kysymykset ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen vuoden aikana, jopa päivittäin tulee kysymyksiä. Usein yritysidea lähtee liikkeelle harrastuksen kautta syntyneestä osaamisesta. Monet pysyvät useita vuosia sivutoimisina yrittäjinä, ennen kuin lähtevät päätoimisiksi. Myös palkkatyön loppuminen voi saada aikaan päätöksen päätoimiseksi siirtymisestä.
Tuula Kalpa neuvoo myös sivutoimisia yrittäjiä tekemään liiketoimintasuunnitelman. Siinä kartoitetaan miten yritystoiminta lähtee liikkeelle. Lomake löytyy Yritys-Suomi –verkkosivuilta. Yrittäjän täytyy miettiä myös kirjanpidon järjestäminen (tekeekö itse vai käyttääkö ammattilaista apuna). Sivutoimisen yrittäjän on syytä tehdä sivutoimi-ilmoitus tai lupa palkkatyönsä työnantajalle, tai jos näitä ei edellytetä, otettava huomioon, että kilpailukielto voi estää yritystoiminnan. Joka tapauksessa on hyvä tapa kertoa asiasta työnantajalle.

Jos sivutoiminen yrittäjä jää työttömäksi palkkatyöstään, onko silti oikeus työttömyysturvaan? Mahdollisessa työttömyystilanteessa sivutoimisesta yrityksestä saatavat tulot otetaan huomioon ansiosidonnaista päivärahaa laskettaessa, ja työtön voi saada soviteltua päivärahaa. Jos sivutoiminen yrittäjä työttömäksi jäätyään lisää yritystoiminnan osuuttaan, yrittäjyys saatetaan tulkita päätoimiseksi, jolloin työttömyysetuutta ei makseta.
Päätoiminen yrittäjä voi myös varautua yritystoiminnan päättymiseen kannattamattomana. Yrittäjäksi ryhtyvällä palkansaajakassan jäsenellä on kaksi vaihtoehtoa: hän voi jäädä palkansaajakassan jäseneksi korkeintaan 18 kuukauden ajaksi yritystoiminnan aloittamisesta lukien, tai hän voi siirtyä suoraan yrittäjäkassaan. Näin työttömäksi jäänyt yrittäjäkin voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Päätoiminen yrittäjä voi saada työttömyysetuutta vasta silloin, kun yritystoiminta on lopetettu tai työskentely yrityksessä on päättynyt.

 Yrittäjyydestä kiinnostuneet työttömät

Onko työttömillä vastaavia mahdollisuuksia siirtyä pikku hiljaa kohti yrittäjyyttä? Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uudistus, jonka myötä työtön voi ansaita enintään 300 euron edestä palkkaa kuukaudessa menettämättä työttömyysetuuttaan (300 euron ylittyessä on mahdollisuus soviteltuun päivärahaan). Yrittäjien kohdalla työttömyysturvasäädökset ovat monimutkaisemmat, ja myös perheenjäsenen yrittäjyys voi vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Työttömällä on oikeus harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa. Olennaista on työnhakijan mahdollisuus ottaa vastaan kokoaikatyötä. Oman alan osuuskunnan kautta toimivia ei katsota yrittäjiksi, jos osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä. Osuuskunnan kautta työtön voi hankkia lisätuloja ja ”kokeilla” yrittäjyyttä. Kaikenlainen yrittäjyys on syytä ilmoittaa TE-toimistoon yrittäjyyden selvittämiseksi, jotta vältytään ikäviltä etuuksien takaisinperimisiltä. Viime kädessä asian ratkaisee te-toimiston lausunnon perusteella maksava taho (työttömyyskassa tai Kela).
Myös freelancerina toimivat työllistävät itse itsensä, ja saavat toimeksiantajilta palkan sijaan palkkion tai työkorvauksen. Freelancer voi olla joko yrittäjä, tai hänet voidaan katsoa työntekijäksi (eli hän solmii työsopimuksen), tai hän voi saada työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa. Työkorvaukset sopivat satunnaisiin toimeksiantoihin. Yrittäjä huolehtii itse kaikista kuluistaan, myös eläkevakuuttamisesta, joten tämä sopii päätoimisena itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimimiseen. Jos työtön on valmis siirtymään suoraan päätoimiseen yrittäjyyteen, hänellä saattaa olla mahdollisuus saada Starttirahaa yritystoiminnan aloittamiseen.

Työttömyysetuuden lisäksi yrittäjäksi ryhtyvän täytyy ottaa huomioon mm. yrittäjäeläkeasiat, toimialasta riippuvat luvat, ilmoitukset ja verotus. Näitä asioita ei tässä kirjoituksessa käsitelty.

Lisätietoja voit omasta työttömyyskassastasi, Kelasta, verottajalta, Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta ja Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta.

 
Haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty seuraavia verkkosivustoja:
www.te-palvelut.fi
www.tyj.fi
www.IAET.fi
www.akavanerityisalat.fi
www.ayt.fi
www.yritys-suomi.fi

 - Satu -

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Vailla koulutus- tai työpaikkaa –voiko tilanteen nähdä mahdollisuutena? (Osa II)

Omin ehdoin vaihtoehtojaan työstämällä voi edistyä palan matkaa ammatillisessa itsetuntemuksessaan ja kokea iloa uusista, omiin kiinnostuksiin, kykyihin ja luonteenpiirteisiin liittyvistä oivalluksista. Tässä on kuitenkin rajansa. Meillä on taipumus juuttua vanhoihin käsityksiimme, joita läheiset ihmiset – sekä perhe että ystävät – ovat ruokkineet. Tästä tulee helposti itseään vahvistava kehä, josta on vaikea irtautua. Jos mielekästä ratkaisua ei tunnu löytyvän, kannattaa hyödyntää läheisten ja ammattilaisten apua.

Toiset ihmiset itsen peileinä ja palautteen antajina

Taipumustensa ja rajoitustensa toisin näkemiseen voi pyrkiä tekemällä erilaisia persoonallisuutta, sosiaalista käyttäytymistä, lahjakkuuden alueita ja kiinnostuksia kartoittavia lomakkeita ja testejä, joita internetissä on runsaasti tarjolla. Niihin ei ole syytä uskoa sokeasti, vaan keskustella tuloksista perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Olenko oikeasti tällainen?

Varmimmin uudenlaisen ja rehellisen palautteen itsestään saa ennestään tuntemattomilta ammatilliseen suuntautumiseen perehtyneiltä ammattilaisilta. Myös osa heistä käyttää kyselylomakkeita ja testejä työnsä tukena. Oppilaitoksissa ovat opinto-ohjaajat, te-toimistoissa työnvälityksen asiantuntijat ja psykologit. Lisäksi kaupungeissa ja kunnissa on erilaisia, useissa organisaatioissa toimivia ohjaajia ja neuvojia, joiden puheille voi hakeutua saadakseen apua itsetuntemuksensa sekä koulutus- ja ammattitietojensa täydentämiseen.

Toisin näkeminen, katsominen ja nähdyn ymmärtäminen edellyttää myös ammatti- ja koulutustiedon ammattilaisilta aikaa, taitoa ja sopivat puitteet keskustella asiakkaan kanssa. Ihmisen yksilölliseen tilanteeseen on syytä paneutua monipuolisesti ja syvällisesti, jotta aiemmin havaitsematta ja käyttämättä jääneet taidot, taipumukset ja identiteetit havaittaisiin ja niiden merkitystä asiakkaan tulevien valintojen kannalta ennätettäisiin työstää riittävästi. Muuten on vaarana, että keskustelussa jäädään pinnalliselle tasolle, toistetaan aiemman kaltaista vuoro-vaikutusta, eikä löydetä itsestäänselvyyksistä poikkeavia koulutus- ja ammattisuuntia.
Pidempi ohjaus- ja neuvontasuhde asiantuntijan kanssa lisää asiakkaan luottamusta.


Vuorovaikutuksessa ennättää välittyä tietoja hänen monenlaisista taipumuksistaan ja siitä, kuinka niitä voisi käyttää hyväksi, kun huomioidaan tarjolla olevat koulutus- ja työpaikat. Mietitään, tarvitaanko välivaiheen ratkaisuja kuten kokeiluja, koulutuksia ja palkkatuettuja töitä. Asiakas myös ennättää ”kasvaa pois” odotuksestaan, että asiantuntija ratkaisee käden käänteessä hänen pulmallisen tilanteensa. Sitoutuminen alussa ehkä vieraalta vaikuttavaan suuntautumiseen vaatii pureskelua, jotta asiakas kypsyy omakohtaiseen vastuunottoon.

Parhaiten ihmisen koulutus- ja ammattitilanteen kokonaisuus hahmottuu kasvokkain kontaktissa ja vuorovaikutuksessa. Erilaisia identiteetin ulottuvuuksia heijastava molemminpuolinen ”peili” on silloin sekä asiakkaan että asiantuntijan käytössä: He näkevät ja kuulevat, haistavatkin, toisensa. Tällöin erilaisten mahdollisuuksien kirjo, toisella tavalla näkemisen tilaisuudet, avautuu täydellisimmin.

Aina ei tarvitse tavata kasvokkain. Tarjolla on hyvää, puhelimitse tapahtuvaa tieto- ja psykologipalvelua. Psykologien kanssa voi keskustella useita kertoja, jolloin ratkaisuja voi miettiä henkilökohtaisen tapaamisen tyyliin monelta kannalta.


- Raimo -  

Kirjoittaja on kokenut ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologi Uudeltamaalta. Blogikirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa 2015.

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Vanhemmat valitsivat ammattini

Alla kerrotulle tarinalle on kaksi vaihtoehtoista loppuratkaisua. Millaisen ratkaisun sinä tekisit?

Olin hyvä koulussa. Matematiikka, äidinkieli ja biologia olivat vahvuuksiani. Pidin myös kuvaamataidosta ja olin hyvä siinä. Pidin etenkin maalaamisesta. Kävin vapaa-ajalla myös kuvataidekoulussa. Lukioon menin, koska äitini halusi. Hänen mielestään kaikkien pitäisi käydä lukio sen antaman yleissivistyksen takia. Olin samaa mieltä. Pidin lukio-opinnoista. Sain samalla opiskella kuvataiteita.

Abivuosi oli vaikeaa aikaa. Jännitin kirjoituksia. Halusin suoriutua niistä hyvin. Enemmän jännitin kuitenkin pääsykokeita. En oikein tiennyt, mihin olisin halunnut hakea. Vanhemmat olivat yliopiston kannalla. Isä työskenteli talousalalla ja äiti terveydenhuollon tehtävissä. Molemmat ovat yliopiston käyneitä. Isosisko meni lukion jälkeen ammattikorkeaan opiskelemaan tradenomiksi. Isä ei pitänyt tästä päätöksestä. Hänen mielestään tradenomeja koulutetaan liikaa. Minua olisi kiinnostanut lähteä opiskelemaan kuvataiteita, mutta tiedän, ettei se ala työllistä. Keskustelin ammatinvalinnasta vanhempieni kanssa. Äitini kannusti kouluttautumaan lääkäriksi. Heille on paljon töitä tarjolla. En ollut ihan varma, haluanko tehdä niin vaativaa työtä. Ajattelin kuitenkin hakea ja kokeilla pääsisinkö sisään.

Ihmeekseni huomasin, että valmennuskurssi ja oma ahkerointini tuottivat tulosta. Pääsin aloittamaan lääketieteen opinnot! Huomasin kuitenkin pian, että opiskelu vaatii paljon. En enää pärjännyt samalla tavalla kuin lukiossa. Muutkin olivat hyviä ja ahkeria. Tunsin itseni huonoksi ja kiinnostus lopahti. Sain kuitenkin vietyä pitkät opinnot loppuun vaikka aikaa siihen meni. Vanhempani olivat minusta ylpeitä.

Olen nyt 42-vuotias. Minulla on kaksi lasta ja aviomies.

Vaihtoehto a) Toimin pienessä kunnassa terveyskeskuslääkärinä. Työ on välillä raskasta ja tekisin mielelläni jotain muuta. Voisin vaikka opettaa kuvataiteita lukiossa. Maalaamisen olen pitänyt harrastuksena työni ja opiskeluideni rinnalla koko ajan. En kuitenkaan uskalla lähteä nykyisestä työpaikasta. Asuntolainaa on maksamatta ja mieheni työtilanne on epävakaa. Teen tätä työtä toistaiseksi. Asiat voisivat olla huonomminkin.

Vaihtoehto b) Aloitin valmistuttuani lääkärinä terveyskeskuksessa mutta huomasin pian, ettei työ tarjoa minulle sitä, mitä työltäni haluan. Mieheni kannusti minua tekemään sitä, mistä pidän. Nyt työskentelen neljä päivää viikossa terveyskeskuslääkärinä ja yhden taidemaalarina. Keskenään erilaiset työt tasapainottavat toisiaan sopivasti. Olen hankkinut taidekoulutusta ulkomailta ja tällä hetkellä olen pystyttämässä omaa näyttelyä. Mieheni työtilanne on epävakaa, mutta me tulemme toimeen.

Tämä tarina on keksitty. Oikeita uratarinoita voit lukea Ammattinetistä.

Millainen on sinun tarinasi?


Hannele

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Psykologi ammattina ja psykologi ihmisenä

Monissa terveydenhuollon ammateissa ja auttamisammateissa työrooli on erilainen kuin vapaa-ajalla mikä on tärkeää, jotta ammattilainen pystyy auttamaan asiakkaita neutraalisti ja omien kokemusten liikaa sekoittumatta autettavan kokemuksiin. Esimerkiksi psykologin ammatissa on oltava neutraali, eikä esimerkiksi tuttuja voi yleensä olla asiakkaina eikä asiakkaista voi yleensä myöhemminkään tulla kavereita. Tämä on sekä asiakkaan että psykologin etu. Psykologien ammattieettiset ohjeet ohjaavat ammatillista suhdetta.

Neutraaliudesta huolimatta jokainen psykologi on omanlaisensa ja tekee työtään omalla persoonallaan. Psykologitkin ovat keskenään hyvin erilaisia, vaikka monesti psykologeihin saatetaan liittää joitakin ennakko-oletuksia. Erilaisuus on tärkeää, koska myös autettavat ovat erilaisia ja auttamistyötä tekemäänkin tarvitaan erilaisia ihmisiä. Ei ole mitään tiettyä ”psykologi-ihmistyyppiä”, mitä saatetaan helposti ajatella. Psykologin on neutraaliudesta huolimatta työssäänkin pystyttävä olemaan aito, tarpeeksi oma itsensä, muuten kohtaamisesta asiakkaan kanssa tulee epäaitoa, jos yrittää toimia jollakin ”kaavalla” tai tietyn sapluunan mukaan.

Uudessa ja vieraammassa seurassa psykologi saattaa törmätä monenlaisiin odotuksiin myös vapaa-ajalla. Saatetaan ajatella että psykologit ovat jotenkin yli-ihmisiä, ikään kuin vapaita normaalin ihmisen elämänmurheista ja suruista. Toki psykologin on tärkeä olla tasapainossa itsensä kanssa jotta pystyy auttamaan muita (kuten muissakin auttamisammateissa), mutta joskus myös psykologi tarvitsee kuuntelevaa korvaa ja halausta – ihan yhtä lailla kuin kuka tahansa muukin.

Monesti psykologeihin liitetään myös oletus, että psykologi haluaisi aina auttaa ja kuunnella, myös vapaa-ajallaan. Psykologin ammatin kuullessaan moni alkaa kertoa jonkun tutun masennuksesta tai omista ongelmistaan. Psykologi voi tietenkin myös vapaa-ajalla kuunnella ja auttaa ystäviä – mutta siis ystävänä, ei ammattilaisena – ja silloinkin kuuntelu on vastavuoroista eli molemmat voivat puhua omia asioitaan, mitä psykologi ei taas työssään tee. Usein psykologin ammatin kuultuaan vieraammassa seurassa keskusteluun liitetään myös kommentteja ”mitä psykologi on tästä mieltä”. Vapaa-ajalla myös psykologi toivoisi voivansa rentoutua ja olla vain tavallinen ihminen omine mielipiteineen ja vajavaisuuksineen, ilman ammattiroolin luomia vaatimuksia.

Johanna