keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Opiskelupaikan valinta


Opiskelualan ja -paikan valinta ei aina ole yksinkertaista. Moni asia voi tuntua kiinnostavalta. Toisaalta voi tuntua siltä, ettei mikään kiinnosta erityisesti. Jotain haluaisi kuitenkin tehdä. Perehtymällä vaihtoehtoihin ja sulkemalla pois huonolta tai väärältä tuntuvia vaihtoehtoja valinnan tekeminen usein helpottuu.
Jos koet, ettet vielä tiedä, mitä haluat, AVO-ohjelmasta on helppo aloittaa. Monivalintakysymysten avulla ohjelma kartoittaa kiinnostuksiasi, osaamistasi ja työssä tärkeinä pitämiäsi piirteitä. Ohjelma ei tee valintaa puolestasi, mutta vastaustesi pohjalta ohjelma nostaa esiin joitakin esimerkkiammatteja, joihin kannattaa tutustua. Saat myös käsitystä siitä, minkä tyyppisiin aloihin sinun kannattaisi perehtyä vielä tarkemmin.
Jos olet jo jotenkin selvillä kiinnostavasta alasta, Ammattinettiin tutustuminen voi avata ajatuksiasi enemmän. Voit tutustua ammattialoihin ja erikseen eri ammateissa tarvittavaan osaamiseen, työtehtäviin ja vaadittavaan koulutukseen. Haastattelut ja uratarinat tuovat arvokasta lisätietoa mielikuvan luomiseksi.
Ehkä oletkin jo selvillä alasta ja ammatista, mutta mietit nyt itsellesi sopivinta koulutusta. Samaa alaa voi olla mahdollista opiskella sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Ammatillinen oppilaitos voi myös olla yksi vaihtoehto. Opiskelupaikkaa valitessaan on hyvä huomioida elämäntilanne, itselle sopivimmat tavat opiskella, opintojen rahoitus sekä ajatukset työstä opintojen jälkeen. Korkeakoulutusta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään löydät tietoa Töissä-sivustolta. Myös oppilaitosten sivuilta löytää tietoa työelämään sijoittumisesta.
Kouluttautuminen luo pohjan työssä menestymiselle ja monesti mahdollistaa työpaikan saamisen. Avoimiin työpaikkatietoihin tutustumalla saat käsityksen sinua kiinnostavien työtehtävien koulutusvaatimuksista sekä osaamisesta, jota työtehtävä edellyttää tai työnantaja toivoo. Myös työuran aikana vaaditaan kehittymistä ja uuden oppimista.
Opiskelupaikan valinnasta kannatta myös keskustella ja näin selvittää omia ajatuksiaan. Jos olet opiskelija, voit kääntyä koulusi opinto-ohjaajan tai vastaavan henkilön puoleen. TE-toimistoissa ja Työlinjalla on mahdollista keskustella ammatinvalinnanohjaukseen erikoistuneen psykologin kanssa. Ajanvaraustiedot löydät TE-toimiston sivuilta.
Opiskelualan valinta on prosessi. Siihen menee aikaa.

Hannele

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

OPINTOVAPAA ON LAKISÄÄTEINEN OIKEUS

Työssäkäyvän yksi parhaista opintojen rahoittamisen keinoista on hankkia opintovapaata työstä ja sille ajalle anoa joko Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Mutta mikä on tämä paljon hehkutettu opintovapaa ja kuinka sitä voi saada? Siihen paneudun tässä blogitekstissäni. Tarkoituksena ei ole tehdä kaiken kattavaa esitystä opintovapaasta, vaan pikemminkin käytännönläheinen johdatus aiheeseen.

Mikä ihmeen opintovapaa?

Opintovapaa on määräaikainen vapautus työstä opintojen tekemistä varten. Sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi “kielikylpymatkaan” ulkomaille, jollei kyseiseen matkaan liity opintovapaan kriteerit täyttävää opiskelua. Opintovapaa perustuu työntekijän omaan tahtoon ja sitä haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti (hakemisesta tarkemmin myöhemmin). Yleensä opintovapaata haetaan sen vuoksi, ettei opintojen tekeminen onnistu työn ohessa. Opinnot voivat olla esimerkiksi niin kuormittavia, lähiopetusjaksot voivat osua työnteon kanssa pahasti päällekkäin ja/tai opinnot voivat tapahtua toisella paikkakunnalla.

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus opintovapaaseen. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja opintovapaa-asetuksessa. Asetuksessa on määritelty tarkemmin muun muassa opintovapaan hakeminen, myöntäminen, antamistapa ja opiskelun muoto. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.

Opintovapaa on siinä mielessä subjektiivinen oikeus, että työnantajan on sitä myönnettävä, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset myöntämiselle vain täyttyvät eikä perusteita siirtämiseen ole. Vaikka työntekijän oikeus opintovapaaseen on vahva, ei opintovapaata saa kuitenkaan aloittaa ilman työnantajalta saatua lupaa. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän tai purkaa työsuhteen, jos työntekijä jää opintovapaalle ilman työnantajan lupaa.

Opintovapaa on lähtökohtaisesti palkaton vapaa, ellei siitä ole toisin sovittu työ- tai virkaehtosopimuksesta tai työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijän palvelussuhde säilyy opintovapaan aikana. Työntekijää ei saa irtisanoa eikä työsuhdetta purkaa pelkästään opintovapaan vuoksi. Opintovapaa ei tarjoa täydellistä suojaa työsuhteen säilymiselle, vaan työsuhde on päätettävissä opintovapaan aikana samoilla perusteilla kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet.

 
Kuka voi jäädä opintovapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa?

Oikeus opintovapaaseen koskee työntekijöitä, virkamiehiä ja viranhaltijoita. Oppisopimuskoulutusta suorittava ei voi saada opintovapaata, kuten ei myöskään valvottua työharjoittelua tekevä. Näissä työsuhteen muodoissa opiskelu on jo osa työsuhdetta.

Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa, voit saada opintovapaata enintään 2 vuotta. Sen jälkeen kun olet ollut 2 vuotta opintovapaalla, voit päästä uudelleen opintovapaalle 5 vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisen jälkeen. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 kuukautta, voit saada opintovapaata enintään 5 päivää.


Milloin ja kuinka opintovapaata haetaan?

Opintovapaata haetaan lähtökohtaisesti siinä vaiheessa, kun on saanut opiskelupaikan. Opintovapaan voi hakea joko yhtenä tai useampana jaksona. On siis mahdollista hakea kerralla 2 vuotta opintovapaata tai vaikka 6 kappaletta 4 kuukauden opintovapaajaksoa 5 vuoden aikana, ja käydä jaksojen välissä työssä. Opintovapaata voi hakea myös osalle työpäivästä, eli vapaata olisi esimerkiksi klo 14—17. Varaudu kuitenkin siihen, että opintovapaapäiviä yhteen laskettaessa osittaiset opintovapaapäivätkin voidaan katsoa kokonaisiksi opintovapaapäiviksi.

Jos opintovapaa koostuu useista jaksoista, ei opintovapaata ole pakko hakea kerralla jokaiselle jaksolle. Tässä on hyvä tiedostaa kuitenkin sellainen asia, että opintovapaalain 8 §:n mukaan työnantajalle voi muodostua oikeus siirtää opintovapaata, “kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.”

Edellä mainitun vuoksi voi olla järkevintä hakea kaikki opintovapaajaksot kerralla, jos se on vain suinkin mahdollista. Myös Koulutusrahaston aikuiskoulutustuki kannattaa hakea kerralla mahdollisimman pitkälle ajalle, koska jos riskit toteutuvat ja työsuhde päättyykin opintovapaan aikana sinusta itsestä riippumattomista syistä johtuen, jo myönnetyt aikuiskoulutustukijaksot maksetaan työsuhteen päättymisestä huolimatta.

Opintovapaajaksoja miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mistä muodostuu toimeentulo opintojen kesälomien ajalle. Nimittäin, jos haet 2 vuotta opintovapaata putkeen ja sinulla on joka vuosi 3 kuukautta kesälomaa (jolloin et voi edetä opinnoissa), sinulle voi muodostua ongelma kesäajan toimeentulon kannalta. Kesäloman aikana ei yleensä pysty etenemään opinnoissa, joten kesäloman ajalle ei voi suositella aikuiskoulutustuen tai opintotuen hakemista. Tukea saavilla kun on velvollisuus edetä opinnoissa ja opinnoissa etenemistä myös seurataan etuuden maksajan taholta. Jos opinnoissa ei ole edennyt vaaditulla tavalla, jo maksetut tuet voidaan periä takaisin. Siksi on erittäin järkevää selvittää etukäteen oppilaitoksen kesälomajaksot ja hakea opintovapaa siten, että nämä jaksot jäävät opintovapaan ulkopuolelle. Tuolloin palaat kesälomien ajaksi oman työnantajan palvelukseen ja toimeentulo muodostuu palkasta.

Yli 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen vapaan alkamista.

Enintään 5 työpäivää kestävää opintovapaata haetaan työnantajalta joko suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun vapaan alkamista. Silloin työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisusta kirjallisesti vähintään 7 päivää ennen vapaan alkamista. Suosittelen opintovapaan hakemista aina kirjallisesti vaikka lain mukaan ei olisi pakko. Näin molemmat osapuolet pysyvät kartalla, mistä on sovittu ja milloin.

Opintovapaata haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka on pidettävä sisällään opintovapaa-asetuksen 6 §:ssä kerrotut tiedot. En lähde toistamaan tietoja tässä, vaan näin hyperlinkkien aikakaudella jokainen voi katsoa ne itse asetuksesta. Valtakunnallisesti yhtenäistä, “virallista” lomakepohjaa ei ole olemassa. Isoilla työnantajilla on omia lomakepohjia opintovapaan hakemiseen ja sellaista kannattaa tietysti käyttää aika kun mahdollista. Kirjoista ja netistä voi löytyä myös ihan käyttökelpoisia lomakepohjia. Hakemuksen liitteeksi on hyvä laittaa kopio oppilaitoksesta saadusta hyväksymisilmoituksesta opintoihin, mikä toimii todisteena opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä.
 

Minkälaisiin opintoihin opintovapaata voi saada?

Opintovapaata voi saada julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen tai ammattiyhdistyskoulutukseen.

Julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opinnot voivat tapahtua myös ulkomailla, jos ne ovat rinnastettavissa julkisen valvonnan alaiseksi koulutukseksi.

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen sovittua koulutusta sekä maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen osallistumista. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksen pitää liittyä maatalousyrittäjien yhteiskunnalliseen edunvalvontaan.

Kattavaa luetteloa erilaisista koulutuksista, jotka oikeuttavat opintovapaaseen, ei ole olemassa. Hyvä nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos koulutus täyttää aikuiskoulutustuen kriteerit, täyttää se myös opintovapaan kriteerit. Aikuiskoulutustuesta annetun lain 6 §:ssä on kerrottu aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Lisäksi opintovapaa-asetuksen 3 §:ssä on listattu yksityiskohtaisesti, mitä opintovapaalla suoritettava koulutus voi pitää sisällään (opetuksen seuraamista, käytännön harjoittelua jne.).

Opintovapaalla suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä millään tavalla nykyiseen työhön tai aikaisempaan koulutukseen. Opintojen kohteen saa työntekijä valita itse. Opintovapaa soveltuu siis erinomaisesti myös ammatinvaihtajille. Huomioithan kuitenkin sen, riittääkö opintovapaa opintojen loppuun suorittamiseen? Jos se ei riitä, kuinka rahoitat opintovapaan ylittävän ajan? Pystytkö tekemään opintoja työn ohessa? Nimittäin, jos joudut irtisanoutumaan työstä pelkästään omaehtoisten opintojen vuoksi, ei opintojen suorittaminen loppuun työttömyysetuudella tuetusti onnistu. Työvoimakoulutus on tässä suhteessa poikkeus, mutta siitä ei tässä yhteydessä enempää.


Voiko työnantaja estää opintovapaalle pääsyn tai siirtää sitä?

Periaatteessa työnantaja ei voi kokonaan estää työntekijää pääsemästä opintovapaalle, jos laissa ja asetuksessa säädetyt edellytykset vain täyttyvät. Työnantaja voi siirtää opintovapaalle pääsyä opintovapaalain 8 §:ssä mainituilla ehdoilla, eli muun muassa, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle.

Tuntuva haitta voisi syntyä esimerkiksi, jos työnantajalla on vaikeaa saada sijaista lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

Jos aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle 6 kuukautta, voi työnantaja siirtää opintovapaalle pääsyä, vaikka siitä ei aiheutuisi tuntuvaa haittaa. Siirtäminen ei kuitenkaan onnistu silloin, jos opintovapaalla saatetaan loppuun aiemman opintovapaan aikana aloitetut opinnot. Opintovapaan siirtäminen onnistuu yleensä enintään 2 kertaa peräkkäin. Poikkeuksen muodostavat ne työnantajat, joiden palveluksessa on alle 5 työntekijää, sillä heidän siirto-oikeutta ei ole rajoitettu.

Kuinka pitkäksi aikaa opintovapaalle pääsyä sitten voi siirtää? Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerralla. Jos kysymys on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, vapaata voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.
 

Voiko työntekijä siirtää opintovapaata, perua tai keskeyttää sen?

Työntekijä voi siirtää opintovapaalle pääsyä, jos opintovapaata on myönnetty yli 5 päivää ja siirrosta ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan. Hakemus on tehtävä kirjallisesti.

Opintovapaan voi myös jättää käyttämättä kirjallisella ilmoituksella. Opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä ilmoitus työnantajalle vähintään 2 viikkoa ennen opintovapaan alkamista.

Keskeyttäminen onnistuu, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Keskeyttämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen aiottua työhön paluuta. Keskeytykselle ei edellytetä syytä.

Yleensä työnantaja palkkaa opintovapaan ajaksi sijaisen, mikä mutkistaa keskeyttämistä. Jos työnantaja on palkannut sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Jos tulee työkyvyttömäksi opintovapaan aikana johtuen sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi. Edellytyksenä on, että työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä voi käyttää näin säästyneen opintovapaa-ajan myöhemmin.
 

Keneen otan yhteyttä ongelmatilanteissa?

Jos kuulut ammattiliittoon, voit kysyä apua opintovapaaseen liittyvissä ongelmatilanteissa oman ammattiliiton lakimieheltä. Apua voit kysyä myös työsuojeluviranomaiselta.


Lähteet ja lisätietoja


Opintovapaalaki 9.3.1979/273 (viitattu 14.10.2016)


Opintovapaa-asetus 7.12.1979/864 (viitattu 14.10.2016)
 

Laki aikuiskoulutustuesta 28.12.2000/1276 (viitattu 14.10.2016)

 
Työsuojelu: Opintovapaa (viitattu 14.10.2016)


Kirsi Parnila, Hanna Skurnik-Järvinen: Työpaikan poissaolot käytännönläheisesti (Kauppakamari 2015), s. 116-121

/Panu

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

how I made it: Anne, Iso-Britannia

How I made it -tarinasarja sisältää aitoja kertomuksia suomalaisten työllistymisestä ulkomaille, heidän itsensä kertomana. Tarinat on aiemmin julkaistu EURES Suomi Facebook -sivulla.

Anne lähti Iso-Britanniaan etsimään seikkailua ja löysikin sitä.
 
 
Minut innosti lähtemään seikkailunhalu, halusin nähdä maailmaa ja kartuttaa kielitaitoa. Menin vaan paikan päälle Iso-Britanniaan ja aloin etsimään töitä. Olin hakenut työpaikkoja Suomesta käsin ja sitten kuuden viikon päästä maahan saapumisesta sain ensimmäisen työpaikan. Se oli ”aloituspaikka”, sillä parin kuukauden työskentelyn jälkeen sain oman alan työtä. Minulle tarjottiin uutta työtä jo aiemmin Suomesta lähettämieni hakemusten pohjalta. Minulla taisi olla onnea siinä mielessä, että en joutunut hirveän paljon hakemuksia lähettämään. Netin kautta lähettelin hakemukset. Jos olet kuitenkin jo paikan päällä Isossa-Britanniassa, kannattaa myös käydä yrityksissä.
Aluksi menin suomalaisten ystävien luokse asumaan. Asuin muutaman viikon ystävien kanssa. Kun sain uuden työpaikan toiselta paikkakunnalta, työkavereiden avulla löysin vapaan huoneen soluasunnosta. Maassa jo asuneet kaverit auttoivat paljon käytännön järjestelyissä: sosiaaliturvanumeron hakemisessa ja muissa maahanmuuttoon liittyvissä rekisteröitymisasioissa. Mieleeni on jäänyt erityisesti se, että minulle ei oikein haluttu ensin vuokrata asuntoa, koska minulla ei ollut minkäänlaisia luottotietohistoriaa Britanniassa. Isäni takasi Suomesta käsin vuokran ja faksasi asiasta todistuksen. Asioiden hoitaminen varsinkin puhelimessa englanniksi oli vaikeaa alussa vaikka kielitaitoni olikin ihan hyvä jo mennessäni. Varsinaisia epäuskon hetkiä ei ollut, mutta ajan myötä iski kyllä koti-ikävä.
Työpaikkojen sisäinen hierarkia on selkeämpi kuin Suomessa; asioita hoidetaan lähimmän oman esimiehen kautta (esim. tiimin johtaja). Suomen työpaikkoihin verrattuna työntekijän kanssakäynti ylempien esimiesten kanssa on huomattavasti rajatumpaa. Pukeutumiskoodi on yleisesti ottaen muodollisempi kuin Suomessa; työpuku on yleinen käytäntö ja farkut eivät ole yleensä sallittuja – poikkeuksena tosin esim. nuortenvaateliikkeen myyjät. Asiakaspalvelutilanteet ovat kohteliaampia, mutta myös rennompia kuin Suomessa, joten muista ”thank you”, ”please” jne. muttei kannata hätkähtää, mikäli vastauksena kuuluu ”cheers, love!” tai ”thanks, sweetie”. Ne ovat vain kohteliaita, arkipäivän fraaseja. Myös yritysmaailmassa kohteliaan muodollinen kuulumisten kysely tai small talk ovat osa business-kulttuuria. Sitä käytetään niin sähköposteissa, puheluissa kuin myös tapaamisissa.
Kaupan alalla ilta- ja viikonloppulisiä ei välttämättä makseta, vaan palkka on kiinteä ja perustuu kunkin omiin työvuoroihin tai sovittuihin työaikoihin. Yleisesti ottaen ylityölisät ja kellokorttisysteemit ovat harvinaisempia kuin Suomessa. Palkka ilmoitetaan vuosipalkkana ja se on yleensä merkitty jo työpaikkailmoitukseen. Suomessa usein käytettyyn palkkatoivekysymykseen törmää Britanniassa siis harvoin. Toisin kuin Suomessa, Britanniassa ei yleisesti ottaen kirjoiteta automaattisesti työtodistuksia työsuhteen päätyttyä. Työtodistuksen voi kuitenkin saada erikseen pyytämällä. Yleisenä käytäntönä on, että työhakemukseen merkitään kaksi suosittelijaa, joista toisen olisi hyvä olla edellisestä työpaikasta. Tämä ei ole vain muodollisuus, vaan suosittelijoihin otetaan usein yhteyttä uutta työntekijää palkattaessa. Suosittelija voi olla myös opettaja, tutor tai henkilökohtainen suosittelija, joka voi kertoa hakijasta henkilönä.
Ammattiliittoon liittyminen ei ole yhtä ”automaattista” kuin Suomessa. Liitot antavat yleensä ilmaista lakineuvontaa ongelmatilanteissa, mutta mahdolliseen työttömyysturvan suuruuteen jäsenyydellä ei ole vaikutusta. Työnantajien yleinen asenne ammattiliittoja kohtaan ei välttämättä ole yhtä suopea kuin Suomessa, vaikkakin niihin kuuluminen on myös Britanniassa työntekijän oikeus.
Parasta työssäni ja Iso-Britanniassa yleensäkin on monikulttuurisuus työpaikoilla. Siellä on hyvät mahdollisuudet työmarkkinoilla, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Työntekijöiltä vaaditaan paljon, mutta se antaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta. Jos sinulla on jokin tietty tutkinto, voit Suomea vapaammin hakea ja tehdä erilaisia töitä. Osaaminen ratkaisee enemmän kuin paperit. Jos puhuu muita kieliä, on siitä hyötyä Iso-Britannian työelämässä. Myös suomen kielen taitoa tarvitaan yllättävän monessa työpaikassa.
Neuvoksi antaisin lähtijöille, että jos et tunne ketään maassa eikä sinulla ole työpaikkaa tiedossa, harkitse vakavasti au pairiksi ryhtymistä, koska sitä kautta saat asunnon ja olet paikan päällä etsimässä muuta työtä. Kannattaa lähteä rohkeasti, takaisin Suomeen pääsee aina. Jos olet Suomessa opiskelija, harkitse ihmeessä harjoittelun tekemistä Isossa-Britanniassa.
TE-palvelut – kysymyksiä ja vastauksia ulkomaille lähteville. (http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/toihin_ulkomaille/kysymyksia_ja_vastauksia/index.html)
 

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Päivän hyvä työ

Kävin partion tutustumistilaisuudessa. Siellä kerrottiin että partiolupaukseen sisältyy ajatus päivän hyvästä työstä. Siinäpä onkin hyvä tarkastelutapa joka päivään, ihanan konkreettia. Vaikeusastetta voi nostaa jos sattuu olemaan kilpailuhenkinen. Voi aloittaa roskan viemisestä roskikseen, siirtyä oven avaamiseen ja pitää kiitospuheen sukujuhlissa tai tukea menetyksen kokenutta ystävää. Joka päivä voi löytää yhden asian, oli se pieni tai millainen tahansa. Aina on tilaisuuksia tehdä jotain paremman maailman eteen. 

Joskus on kehotettu tekemään kiitollisuusharjoituksia, koska kiitollisuudella oma onnellisuus lisääntyy. Hyvä lähtökohta sekin, mutta kiitollisuus –sanassa on vähemmän tekemistä ja konkreettisuutta. Siinä ei ympäröivä maailma muutu, vain oma tyytyväisyys.  

Oletko sinä jo tehnyt päivän hyvän työsi? Jos et vielä, niin teepä heti. Jos et muuta keksi niin laita puhelimella jollekin viesti, joka voisi ilahduttaa. Mutta voit keksiä myös jotain sykähdyttävämpää. 
Tee tämän päälle vielä kiitollisuusharjoitus: vaikka kello olisikin vasta kahdeksan aamulla niin mikä sen parempaa kuin että huomaat kiitollisuuden aiheen ja aloitat päivän kiitollisin tunnelmin. 

Heli