keskiviikko 23. elokuuta 2017

Etkö tiedä mitä haluat? Tässä viisi neuvoa, joiden avulla voit pohtia elämäsi työtä


Joillekin se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta: toi on ihan mun juttu. Moni päätyy mutu-tuntuman, kokeilujen ja sattuman kautta tekemään itselleen sopivaa hommaa. Yleinen ongelma tällä mahdollisuuksien aikakaudella on kuitenkin tämä: mitä minä oikein haluan? Viisasten kiveä ei ole, mutta on keinoja joiden avulla asiaa voi lähteä selvittämään. Tässä viisi neuvoa, joiden avulla on helpompi nähdä mitkä toiveet kumpuavat itsestä.

1.      Omien arvojen pohdinta. Yksi tapa lähestyä asiaa on miettiä, mitkä asiat noin ylipäänsä ovat tärkeitä omassa elämässä. Jos voisin muuttaa joitakin asioita tässä yhteiskunnassa, mitä muuttaisin? Milloin koen vahvasti, että nyt on tehty vääryyttä minua tai muita kohtaan? Entä milloin tulee hyvä fiilis, kun sai kerrankin tehdä jotain oikein. Omien arvojen selkiyttäminen voi olla tie sen miettimiseen millaista työtä voisi tehdä, jotta sen kokisi mielekkääksi ja merkitykselliseksi joka päivä.

2.      Suhde työelämään. Millainen on oma suhtautumiseni työn tekemiseen? Onko oma vapaus tärkeintä, vai kenties säännölliset tulot? Onko tiukkojen rajojen vetäminen työn ja vapaa-ajan välille tärkeää vai olisiko upeaa päästä tekemään ns. elämäntyötä, jolloin työntekokaan ei välttämättä tuntuisi niin raskaalta. Kuinka tärkeää on työyhteisö ja työkaverit? Millaiselta alalta voisi löytyä samanhenkisiä ihmisiä?

3.      Positiivisten kokemusten muistelu. Yksi tapa on miettiä kaikkia hyviä ja positiivisia juttuja elämässä sekä tietysti onnistumisia. Voisiko näistä saada hyödyllistä tietoa omista haluamisista? Milloin on seesteinen ja rauhallinen olo, eivätkä murheet vaivaa? Millaisissa tilanteissa olen onnistunut tai menestynyt? Mitä onnistuminen on vaatinut, millaisessa ympäristössä onnistun, mitä ihmisiä onnistumiseen liittyi? Miten voisin lisätä vastaavanlaisia onnistumisia elämässäni?

4.      Tulevaisuuden visiointi. Millaista elämää haluan elää viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Perhe ja työ, harrastukset, ajankäyttö sekä taloudellinen tilanne – miltä nämä näyttävät silloin? Jotta noihin tavoitteisiin voisi päästä, mitä pitäisi tapahtua sitä ennen? Miten minun pitäisi toimia? Mitä edellytyksiä se vaatisi?

5.      Vaihtoehtojen selailu. Joskus tarvitsemme vain lisää tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen. Varsinkin jos omien arvojen pohtiminen ja tulevaisuuden kuvittelu on vaikeaa, joskus voi olla helpompaa vertailla valmiita ratkaisuja ja homma voi lähteä avautumaan sitä kautta. Hyvä paikka selata ja lukea ammateista on www.ammattinetti.fi. Sopivaa riippumattotekemistä on tulostaa ammattinetistä lista ammatteja ja ruksia sieltä ne mitkä tuntuvat kiinnostavilta. Voit myös tehdä TE-psykologien kehittämän ammatinvalintatestin osoitteessa asiointi.mol.fi/avo tai tehdä oman listan erilaisista ammateista tai vaikkapa selata työpaikkailmoituksia, laittaa ylös mielenkiintoisen kuuloiset nimikkeet ja selvittää mitä niiden takana on.

Edellämainittujen asioiden pohtiminen ja tekeminen voi olla hyödyllistä, vaikka et olisikaan valitsemassa koulutusta tai vaihtamassa urasi suuntaa. Arkisessa puurtamisessa voi hämärtyä, mihin suuntaan olikaan omassa elämässään menossa ja joskus on hyvä tehdä tilannetsekki omien toiveiden toteutumisesta.
 
- Anna -

keskiviikko 16. elokuuta 2017

ASAP!


Lyhenne ASAP tarkoittaa nettiviestinnässä sanontaa ”mahdollisimman nopeasti”, as soon as possible. Nykymaailma jossa kaikki on mahdollista ja käden ulottuvilla, houkuttaa kiirehtimään. Se luo illuusiota, että asiat ovat klikkauksen päässä. Myös ideoiden toteuttaminen saattaa tuntua olevan yhtä helposti saavutettavissa. Tällaisessa ympäristössä korostuu entisestään toiminnan suunnittelun taito ja sen siunaus. Kaikki hyvä tässä maailmassa ei nimittäin olekaan klikkauksen päässä.  Jotta saadaan vaikkapa öljyvärimaalaus valmiiksi, työvaiheita on eikä niitä voi ohittaa laadun kärsimättä. Esiintyväksi taiteilijaksi voi tulla jopa yhdessä yössä, mutta tyylin ja esimerkiksi säveltämisen, sovittamisen ja soittamisen taito on vuosikymmenten harjoittelun tulos. Samalla tavoin hyviä ideoita kannattaa haudutella, nautiskella niiden kehittymisestä ja odottaa hedelmän kypsymistä.

Kehittelyyn, suunnitteluun ja pidempään työskentelyyn voi parhaillaan liittyä flow –kokemus, jossa huomaat oppivasi ja osaavasi enemmän kuin järkevästi ajatellen olisi mahdollista. Uppoutumisesta nauttii, ajantaju katoaa ja syntyy jotain luovaa uutta. Ajatuksella itse tehtyyn suoritukseen voi olla tyytyväinen kun se on valmis. Tämä flow ja tyytyväisyys ei ole mahdollista saavuttaa ASAP-mallilla.          

Uraohjauksessa mietitään yhdessä tavoitteiden asettamista. Monta ajatusta käydään lävitse, käännellään ja sijoitellaan mielen karttaan uudelleen. NLP:ssä (neurolingvistisen prosessoinnin ajattelutapa) on tapana sanoa että kartta ei ole maasto. Monessa mielessä tämä pitää paikkaansa. Maaston suhteen voimme tehdä jonkin verran valintoja, mutta karttaa voi kynällä piirrellä mieleisekseen. Siihen voi tehdä sellaisia merkintöjä jotka helpottavat ja kannustavat arkisissa töissä ja opinnoissa.

 

Heli

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Netistä ensiapua ahdistukseen


Joskus elämä pääsee yllättämään meidät kuin salama kirkkaalta taivaalta. Elämän paineet kasautuvat ja yhtäkkiä huomaamme ettemme selviä niistä yksin. Hankaliin kokemuksiin on luonnollista hakea tukea netin kautta, sieltä löytyy monenlaisia tietoja ja kokemuksia erilaisista tilanteista. Haluan esitellä tässä ammattilaisten kokoamia ja moderoimia sivuja, joista löytyy kootusti laadukasta tukea. Sivuilta löytyy vinkkejä sopivimmista tahoista, joiden puoleen voi huolinensa kääntyä jotta varsinainen asian käsittely ja tilanteen hoitaminen pääsee käyntiin.    
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on kehittänyt nettiin Mielenterveystalo.fi  -sivun, joilta löytyy tietoa ihan oireidenkin perusteella erilaisista pulmatilanteista. Sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä oman paikkakunnan mielenterveyspalveluja. Oirenavigaattoripalvelun avulla voit arvioida itse oireiden kokonaisuutta ja saat suosituksia miten niihin voisi löytää helpotusta. Sivuilta löytyy myös joukko itsearviointikyselyjä, esimerkiksi liittyen masennukseen, ahdistukseen ja syömisen pulmiin. Palvelun etu on se, että sitä voi käyttää kotona oman tilanteen arviointiin ja sieltä löytää paljonkin tietoa näin halutessaan, näin on helpompi ottaa yhteyttä avun hakemiseksi. Jos saat lääkäriltäsi lähetteen, voit saada nettiterapiaa sivustoilla tietoturvallisessa yhteydessä.

Apua.info -nettisivuilla on paljon linkkejä esimerkiksi yhdistysten sivuille. Siellä on luettavissa myös selviytymistarinoita haastavista elämäntilanteista. Sivuille on koottu listana neuvontapuhelimien numeroita. Mielenkiintoisena löytönä sivuilta voisin mainita miellyttävien toimintojen listan. Tällainen harjoitus auttaa löytämään arjesta voimavaroja, tällainen lista on hyvä olla huonon päivän varalle itsensä piristämiseksi.

Tukinet.net - sivulta saa kahden kesken käytävää keskusteluapua ammattilaisten kanssa omaan elämäntilanteeseen liittyvissä pulmakohdissa. Tarjolla on myös vertaistukiryhmiä ja luettavissa on selviytymistarinoita. Nämä palvelut ovat täysin ilmaisia ja luottamuksellisia.
Myös Väestöliitosta löytyy netin kautta luottamuksellista ja laadukasta keskusteluapua sivuilta www.vaestoliitto.fi. Väestöliiton palveluissa näkökulma liittyy perheiden eri elämänvaiheisiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Sivuilla on mielenkiintoisia artikkeleja eri teemoihin liityen ja nuorille omat sivut.
Netistä on löydettävissä monenlaisia auttamispalveluja, varsinkin yksityisten yritysten puolella valikoima on laajaa. On hyvä selvittää apua tarjoavan yrityksen taustaa ja henkilöiden koulutusta ennen sitoutumista maksullisiin palveluihin. Erityisesti terapeutti- tai ohjaaja -nimikkeellä työskentelee monenlaisella taustalla ihmisiä. Kannattaa tutustua aiheeseen liittyvään Väestöliiton blogikirjoitukseen.

Heli

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Paras mahdollinen ura?


Kovin moni aloittaa keskustelut uraohjauksessa naurahtamalla, ettei tämä kovin ihanteellisesti ole mennyt tämä minun urani… on ollut katkoksia, en ole päässyt opiskelemaan mitä halusin, enkä työllistynyt kuten olisin toivonut. Niinhän se monilla menee, ja silti ura voi olla ihan kelvollinen, ja sitä voi suunnitella mahdollisimman hyväksi. Jäin kuitenkin miettimään millainen se paras mahdollinen ura sitten olisi, jos joskus sellaisen kohtaisi.

Ilmeisesti ihanteellinen ura olisi pitkä. Se olisi alkanut varhain: kyseinen henkilö olisi heti tiennyt mitä hän haluaa opiskelemaan, hän olisi saanut opiskelupaikan ensi yrittämällä ja opiskelu olisi sujunut ripeästi. Jo opintojen aikana kuvitteellinen ihannehenkilömme olisi työllistynyt joko kesien ajaksi tai palkallista harjoittelua tekemään sellaiselle työnantajalle, joka olisi antanut hyvän alun uralle. Siellä opiskelija olisi otettu mukaan porukkaan, hänelle olisi annettu hyviä vinkkejä uraa ajatellen, ja hän olisi osannut yhdistää pänttäämiään tietoja ja taitoja työssä eteen tulleisiin asioihin. Näin hän olisi motivoitunut entisestään ja saanut suosittelijoita, jotka olisivat auttaneet häntä ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaansa. Työura olisi jatkunut lähestulkoon keskeytymättä eläkeikään asti - tottahan hän olisi viettänyt vuoden, parin mittaisen sapattivapaan, jonka aikana hän kuitenkin olisi tehnyt jotain ansiokasta, kuten kirjoittanut kirjan tai hionut huippuunsa tuotteen, jota alettaisiin tuottaa hänen perustamassaan yrityksessä. Eläkkeelle siirryttyään hän luonnollisesti olisi tuotteliaampi kuin koskaan omalla alallaan, ja kysytty vieras television keskusteluohjelmissa.

Pituuden lisäksi ihanteelliseen työuraan liittyisi varmaan poikkeuksellinen laatu. Hän olisi ollut jo opiskelijana parhain arvosanoin etenevä ja useita opiskelijakilpailuita voittanut. Työpaikalla hänet olisi nopeasti "keksitty" ja hän olisi suoriutunut kaikista hänelle annetuista tehtävistä niin hyvin, että hän olisi edennyt vauhdilla hyvinkin vaativiin tehtäviin. Tämä luonnollisesti olisi vaikuttanut myönteisellä tavalla hänen ajattelunsa kehittymiseen ja monipuolistanut hänen taitojaan, jotka kukoistaisivat mentorien opastuksessa.

Paras mahdollinen ura olisi myös kansainvälinen. Ihanneurahenkilömme olisi tietenkin jo lapsuudessaan viettänyt perheensä kanssa aikaa eri maissa, ja puhuisi kahta tai kolmea kieltä äidinkielenään, minkä lisäksi hän luonnollisesti olisi opiskellut muitakin kieliä. Yhtä luontevasti hän osallistuisi työnantajiensa tarjoamiin mahdollisuuksiin ulkomaankomennuksille. Hän omaksuisi nopeasti kunkin maan toimintakulttuurin, ja osaisi kameleontin tavoin sopeuttaa toimintansa asiakkaiden ja työtovereiden mukaan.

Huh, jo kuviteltuna alkaa kuulostaa melkoiselta, eikö? Mahtaisiko kuviteltu uratimanttimme olla onnellinenkin? Eiköhän hänellä olisi mielenkiintoisia, työstä palautumista tukevia harrastuksia. Hänellä olisi puoliso, joka olisi jo opiskeluaikoina ollut hänen rinnallaan, rohkaisten tarttumaan kaikkiin tilanteisiin jotka häntä kiinnostaisivat. Sopivassa vaiheessa uraa perheeseen olisi tullut lapsiakin, jotka olisivat uraäitinsä tai uraisänsä tärkein asia elämässä. Perhe matkustaisi yhdessä ja ottaisi kaiken irti niistä hetkistä, jotka he saisivat viettää keskenään - olisihan ideaaliuraa tekevällä äidillä tai isällä niin paljon muitakin, jotka vaatisivat heidän aikaansa ja panostaan. Taloudellisia huoliahan perheellä ei olisi, ihanneuraan liitettäneen myös hyvät ansiot palkkiona kaikesta menestyksestä.

Se, mitä itse kukin pitäisi ihanteellisena urana, kertoo tietenkin sekä vallitsevan kulttuurin arvoista että omista henkilökohtaisista arvoista. Tällainen kuvitelma nousi minun mielestäni, kun yritin yhdistää yhden ihmisen uraan kaikki ne asiat, joita olen käsittänyt monien arvostavan. Minkälainen ihanneura sinun mielestäsi olisi ollut?
 
Satu

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Liian pitkät letit

”Mut ei ne tienneet ei päivääni pilanneet niin helpolla. Ei vieneet, ei saaneet ne pois tätä loistavaa tunnelmaa. Oon yksin ja se tuntuu hyvältä….”

Kesä tuli ja sen myötä alkoi kesäloma koululaisille ja opiskelijoille. Kaikille kesäloma on hyvin odotettu, mutta koulukiusatulle se on myös suuri helpotus. Samuli Edelmannin laulu ”Mun sydämelläni on kypärä” kertoo jätetystä kumppanista. Laulun ”sydämen kypärä” olisi hyvin tarpeellinen koulukiusatulle.

Jo silloin, kun aloitin työni psykologina kolme vuosikymmentä sitten, koulukiusaaminen oli ajankohtainen aihe. Pidin kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen oppitunteja peruskoulun yläkoululaisille. Keräsin oppilaiden mielipiteitä. Oppilaat tiesivät, että kiusatuksi voi joutua mistä syystä tahansa. Työssäni olen saanut kuulla entisten koulukiusattujen kertomuksia ja toden totta, syyt kiusaamiseen voivat olla mitä hyvänsä! Kiusattu on jollain tavalla erilainen; laiha, pyöreä, lyhyt, pitkä, kadehdittavan kaunis, punatukkainen, ihonväriltään erilainen, köyhästä tai rikkaasta perheestä, omistaa jotain, jota muilla ei ole – mitään selvää yhtä mallia ei ole. Jo tuolloin, kun olin nuori psykologi, oppilaat keksivät varsin hyviä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeimpiin keinoihin kuuluu se, että aikuiset ohjaavat lapsia kohtaamaan erilaisuutta.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. (MLL-sivut www.mll.fi )

Uraohjauksessa monella asiakkaalla on koulukiusatun taustaa. Koulukiusaaminen on uhrille vahingollista ja aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Pahat kokemukset vaikuttavat jopa uravalintoihin, sillä kiusattu voi olla niin vakavasti traumatisoitunut, ettei voi ajatellakaan kouluttautumista – edes aikuisena. Onneksi on myös päinvastaisia esimerkkejä; moni ns. ”julkkis” on kertonut tulleensa kiusatuksi, mutta on kuitenkin jaksanut uskoa itseensä ja onnistunut kääntämään huonot kokemukset voimavaroiksi. Entiset koulukiusatut, mm. Saara Aalto, Dome Karukoski ja Tarja Turunen ovat kannustavia roolimalleja.

KLR-lehdessä (Koulurauhaa, 1-2/2017) käsitellään koulukiusaamista monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä Helsingin kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen toteaa, että kiusaaja ei ole mikään poloinen. Nevalainen haluaa lopettaa kiusaajan ajattelemisen uhrina. Vesa Nevalaisen mukaan kiusaaja ei toimi ajattelemattomuuttaan, vaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kyse on vallankäytöstä, josta saa hyötyä. Kiusaaja voi toimia yksin tai hänellä voi olla tukijoukko. Kiusaajan hännystelijät pönkittävät kiusaajaa, jonka yksi motiivi kiusaamiseen onkin juuri kavereiden suosion ja hyväksynnän haku. Jos kiusaaja sattuu olemaan sosiaalisesti taitava, hän pystyy manipuloimaan kaikkia ympärillään olevia.

Vesa Nevalainen ja Satu Kaski ovat julkaisseet tänä vuonna kiusaamista käsittelevän kirjan ”Jo riittää!”. Nevalaisen mukaan julkinen keskustelu kiusaamisesta on hyödyllistä. Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Psykologisten selitysten hakeminen ei riitä, asioille pitää tehdä jotain. Kiusaamisen torjuminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Kiusaamiseen liittyen on kehitetty monenlaisia ohjelmia – mm. KiVaKoulu-hanke, Motoristit koulukiusaamista vastaan (MKKV), jopa presidentti Sauli Niinistö on yhdessä laulaja-idolien Diandran ja Robinin kanssa tehnyt Kannustusryhmä-kampanjaa.

Parhaita koulukiusaamista vastustavista ohjelmista ovat ne, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja. Omaa empatiakykyä voi esimerkiksi harjoittaa miettimällä, miten itse haluaisit tulla kohdelluksi. Kiusaaminen pitää osata huomata ja siihen pitää tarttua. Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Onnistuneimmin kiusaamisen saa loppumaan muiden oppilaiden puuttuminen asiaan.

Koulukiusaamisesta voi selviytyä. Omien voimavarojen kokoaminen onnistuu kodin, läheisten ja ystävien tuella. Joskus myös oma sinnikkyys ja usko itseen kantaa. Tulevaisuuteen voi uskoa ja kokemuksista voi oppia. Omaa itsetuntoa voi kasvattaa esimerkiksi musiikin avulla, kuuntelemalla vaikka alussa mainitsemani laulun kertosäettä:

” Oon yksin ja se tuntuu hyvältä.
Mä oon viisas.
Mun sydämel on kypärä.
Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin.
ja voin paljon paremmin.”

Elise

 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Rikosrekisteri ja päihteiden käyttö voivat vaikeuttaa työllistymistä

Työhön palaaminen rikostuomion jälkeen tai nuorempana tehty rikos saattavat mietityttää, kun työnhaku tulee ajankohtaiseksi. Automaattisesti rikostuomio ei estä työllistymistä kaikille aloille, mutta joihinkin ammatteihin ja tehtäviin työllistymiseen sillä on vaikutusta. Tarkkaa listaa ammateista ja rikosten vaikutuksesta työllistymiseen tai työssä jatkamiseen ei ole mahdollista laatia. Taustalla vaikuttaa useampia lakeja.

Alaikäisten lasten ja nuorten kanssa yli kolme kuukautta työskenteleviltä vaaditaan rekrytointivaiheessa rikostaustaotteen esittämistä. Rikostaustaotteeseen merkitään tiedot lapseen kohdistuvista rikoksista, seksuaalirikoksista, väkivaltarikoksista, vapauteen kohdistuvista rikoksista ja huumausainerikoksista. Lisäksi otteeseen merkitään joissakin tapauksissa tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista. Tarkemmat tiedot voi tarkistaa Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta. Tiedot rikosrekisteriin merkittävistä tiedoista ja niiden sieltä poistumisesta löytyvät myös samalta sivustolta.

On myös työnkuvia, joihin rekrytoitaessa tehdään suojelupoliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tällaisissa työtehtävissä ollaan tekemisissä esimerkiksi valtion turvallisuuden, maanpuolustuksen tai kansantalouden parissa. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on estää valtion turvallisuutta uhkaava toiminta. Selvityksen laadinnassa hyödynnetään rekistereitä ja tarvittaessa henkilöä haastatellaan. Turvallisuusselvityslaki löytyy Finlexin sivuilta.

Joihinkin työtehtäviin liittyen työnantaja voi rekrytointivaiheessa, tai myöhemmin työsuhteen aikana, hyödyntää huumausainetestausta. Tällä pyritään turvaamaan työntekijän itsensä ja muiden työturvallisuus. Tarkemmin tällaisista työtehtävistä ja huumausainetestaukseen liittyvistä käytännöistä saa tietoa mm. Työsuojelusta. Huumausainestestauksella on kosketuspintaa useamman eri lain kanssa. Tarvittaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaus auttaa alkuun.

 Kuljetusalaan liittyen on oma lainsäädäntönsä. Ajo-oikeuden voi menettää terveydentilan heikkenemisen vuoksi tai toistuvien tai törkeiden liikennerikosten johdosta. Trafin kooste Ammattikuljettajien soveltuvuuden arvioinnista (kohta 3.3.1 Pätevyyden kyseenalaistaminen) tarjoaa lisätietoa ja myös viitteet taustalla vaikuttaviin lakeihin.

Rikostausta voi vaikuttaa myös koulutuspaikan menettämiseen tai opiskelijaksi hyväksymiseen. Lisäksi terveydentilaan liittyen on olemassa omat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimuksensa, jotka liittyvät Sora-lainsäädäntöön (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen). Tarkemmin Sora-lainsäädännöstä, Sora-tutkinnoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista voi lukea Julkarista.

Rikostuomio ei aina tule esiin työtä hakiessa, mutta esimerkiksi CV:ssä olevat aukot voivat herättää kysymyksiä. Onkin hyvä miettiä, miten tuo asiaa esiin, tai mitä on valmis kertomaan. Tähän ei ole olemassa yksiselitteisesti yhtä oikeaa ratkaisua. Tietoa ja apua siviilielämään palaamiseen tarjoaa mm. Portti vapauteen -sivusto.

Hannele

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kynnyksen yli

Moni työtä etsivä on tilanteessa, jossa hän ikään kuin seisoo porstuassa eikä tiedä miten edetä päästäkseen kynnyksen yli. Eri ihmisille kynnys tarkoittaa eri asioita, joillekin on myös epäselvää mistä ovesta heidän tulisi kulkea sisään. Tähän tilanteeseen voi pyytää mukaan toista henkilöä, voi saada vinkkejä, kokemuksia ja ehdotuksia. Uraohjaustilanteista tulee montakin kohtaa mieleen missä on mietitty etenemistä kynnyksistä huolimatta. Eri ihmisille tilanne näyttää erilaiselta, myös tuen tarve on erilainen. Joku kaipaa tietoa, toinen tukea ja rohkaisua. Yhdessä miettimällä varsinkin tähän työnhaun psykologiseen puoleen voi vaikuttaa. Pystymme siirtämään kynnyksiä, seiniä ja ovia. Joku lähestyy ovia innokkaana, toista puolestaan pelottaa, joku ajattelee että ei edes kannata yrittää.

Tukea työnhakua ja työelämää koskeviin tilanteisiin voi saada Uraohjauksen psykologeilta. TE-palveluissa työskentelevät asiantuntijat voivat tarjota tilanteeseen sopivia palveluja omalla asuinalueellasi, tukea voi saada myös sosiaalitoimen puolelta. Nuorille erityisen tärkeä palvelu on etsivä nuorisotyö, josta voi saada avun lomakkeiden täyttöön, asioimiseen ja vaikkapa työkokeilupaikan etsimiseen. Aikuisille työttömille voidaan TE-palveluissa järjestää työhönvalmentajan apua, joka käytännössä auttaa työnhakuprosessissa. Jos terveydelliset seikat ovat haasteena niin hyödyksi voi olla Kelan kautta järjestetty työhönvalmennus http://www.kela.fi/tyohonvalmennus. Jos viime vuosina on joutunut työelämästä pois sairastumisen vuoksi, niin työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus voi olla taho, josta saa taloudellistakin tukea työelämään takaisin pääsemiseksi.

Vaihtoehtoja kannattaa miettiä yhdessä, koska joskus voi olla vaikea nähdä omien elämäntilanteeseen liittyvien tunteiden lävitse mitä kannattaisi tehdä. Voi olla vaikea uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Kannattaa muistaa että tänään voi olla se päivä, jolloin saat idean joka johtaa unelmatyön ovelle. Aamulla et voi vielä tietää mistä tämän vinkin saat. On hyvä ottaa oma elämäntilanne puheeksi, kertoa omista tavoitteista sopivissa tilanteissa. Silloin muutkin saavat tilaisuuden olla avuksi tielläsi.

Heli

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Mitä käteen jää?



Maassamme ei ole tavallista puhua avoimesti palkkojen suuruudesta. Harva tietää edes työtovereiden palkan, joten uuteen tehtävään haettaessa palkkatoiveen haarukoiminen on hankalaa. Käteen jäävän tulon arviointi on vielä vaikeampaa!

Palkka voi muodostua useammasta osuudesta: peruspalkasta, vaativuustasosta, henkilökohtaisesta tai kokemuslisästä, vuorotyölisistä ja bonuksista. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan bruttokuukausipalkka. Bruttopalkasta vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, ja jäljelle jäävä nettopalkka maksetaan työntekijän tilille. Palkkalaskelmassa nämä kaikki löytyvät eriteltyinä.

Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli yksinkertaistaen: mitä suurempi palkka, sitä isomman osan siitä joutuu maksamaan veroa. Alla esimerkkejä, jotka Taloussanomat on laskenut Veronmaksajien keskusliiton tuloverolaskurilla kotitalouksien velkaantumista koskevaa artikkeliaan varten (koko artikkelin löydät täältä ).

Bruttopalkka   Nettopalkka   Käteen jäävän tulon osuus (%)
(€/kk)                (€/kk)  
1 250                 1 114                 89 %
1 670                 1 388                 83 %
2 100                 1 653                 79 %
2 580                 1 938                 75 %
3 350                 2 352                 70 %
3 750                 2 561                 68 %
4 600                 2 990                 65 %
5 600                 3 483                 62 %
6 750                 4 050                 60 %
8 000                 4 560                 57 %

Palkalla on työntekijälle monenlaisia merkityksiä, kuten myös rahalla itsessäänkin. Kertooko palkan suuruus työn arvostuksesta, vai onko kyse vain kysynnän ja tarjonnan laista? Usein palkka nousee työuran kuluessa, mutta entä jos se välillä laskeekin - pienempipalkkaiseen työhön saattaa liittyä muita positiivisia piirteitä, kuten joustavammat työajat tai työpaikan parempi sijainti.
Ennen palkkatoiveen esittämistä tai palkankorotusneuvotteluita kannattaakin ehkä käydä vero.fi -verkkosivuilla ja laskea omien vähennysten mukaan mitä bruttopalkan muutos oikeasti vaikuttaisi käteen jääviin tuloihin. Esimerkiksi työmatkakulut tai asuntolainan korot huomioidaan verotuksessa.

Tässä jutussa ei huomioitu tulojen mukaan muuttuvien etuuksien (esim. asumistuki) vaikutusta nettotuloihin.  
Satu
 

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

”Herätti ajatuksia, kartoitti mahdollisuuksia, loi uskoa” - TE-puhelinpalvelujen uraohjauksen asiakaspalaute 2017


TE-puhelinpalvelujen uraohjauksessa kerättiin 2017 helmi-huhtikuun aikana palautetta puhelin- ja video-ohjauksessa päättäneiltä asiakkailta noin kuukausi ohjauksen päättymisen jälkeen. Kyselyn aikana uraohjauksessa päättyi yhteensä 317 ohjausprosessia (yksi tai useampi keskustelu saman psykologin ja asiakkaan kesken). Sähköpostiosoite kyselyn lähettämiseksi saatiin 283 asiakkaalta ja kyselyyn vastasi 113 asiakasta, mikä on 40 % sähköpostiosoitteen antaneista asiakkaista ja 36 % palautekyselyn aikana ohjauksessa päättäneistä asiakkaista. Palaute on pääosin hyvää ja kannustavaa, samansuuntaista ja vielä parempaa kuin puhelinohjauksen palautekyselyssä 2015. Kehittämisehdotuksiakin saatiin. Hyödynnämme palautteen palvelujemme kehittämisessä.
 
Mihin tarpeeseen psykologin uraohjausta haettiin ja miten ohjaus vastasi tarpeisiin?
Suurin osa palautetta antaneista tarvitsi ohjausta ammatin ja opiskelualan valintaan ja/ tai työnhakukohteiden ja uravaihtoehtojen kartoittamiseen ja oman aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Osa palautetta antaneista kertoi myös tarkemmin tarpeistaan. Ohjausta haettiin soveltuvuuden arviointiin, itsetuntemuksen lisäämiseen, itsetunnon vahvistamiseen, vahvuuksien löytämiseen ja elämäntilanteen kokonaisuuden huomioimiseen tulevaisuuden suunnittelussa.
 
Palautetta antaneista asiakkaista yhdeksän kymmenestä (93 %) arvioi ohjauksen vastanneen tarpeisiinsa melko tai erittäin hyvin ja yksi kymmenestä melko tai erittäin huonosti. Palautetta antaneet kuvasivat vastauksissaan saaneensa apua tarpeisiinsa ammatin, alan ja koulutuksen valinnassa ja/ tai työnhaussa. Suurin osa palautetta antaneista kuvasi myös ohjauksen psykologista sisältöä, merkitystä ja hyötyjä. Ohjauksen kuvattiin myös opettaneen urasuunnittelutaitoja, itsenäistä tiedonhankintaa ja neuvoneen tietolähteille. Seuraavassa esimerkkejä palautteista asiakkaiden sanoin:
 
·       Keskustelujen kautta hahmottui ala, joka vastaa toiveitani ja vahvuuksiani ja jota aion opiskella. Lisäksi sain itseluottamusta tähän prosessiin ja myös töiden etsimiseen.
·       Sain työkaluja omien tavoitteiden ja vahvuuksien löytymiseen ja sitä kautta työnhakuun ja sopivien työtehtävien hahmottamiseen.
·       Ohjaus avasi silmäni työhaastattelutilanteista ja herätti melkoista itsepohdiskelua. Sain myös lisää itseluottamusta ja tuntui oikea suuntakin löytyvän ja selkeä suunnitelma tulevaisuudelle, ns. varasuunnitelmatkin valmiina.
·       Kävimme realistisesti läpi eri ammattivaihtoehtoja. Sain vinkkejä myös siihen, miten parhaiten nykyisessä työssä voisi jaksaa ja jatkaa. 
·       "Kokonaiskuvani" selkiytyi, opin ymmärtämään ja hyväksymään paremmin tilannettani. Sain kannustusta ja ymmärrystä, joka auttaa minua jaksamaan, sekä konkreettisia neuvojakin.
·       Selvensi millaista työtä kannattaa välttää ja millainen työ olisi sopivampi. Ohjaus oli todella laaja-alaista. Puhuimme paljon myös terveydellisistä seikoista jotka vaikuttavat työhön.
·       Ohjaus auttoi ymmärtämään kiinnostuksenkohteideni keskinäistä hierarkiaa, sekä niiden konkreettisia alakohtaisia sovelluksia. Ohjauksessa tutustuin useampaan uuteen sivustoon, jotka antoivat lisätietoa minua kiinnostavista aloista. Ymmärsin ohjauksen ansiosta yhden vaihtoehdon olevan selkeästi yli muiden kaikilla osa-alueella.
·       Ajatusten selventämiseen, haaveiden realismiin ja omien ominaisuuksien selvittämiseen. Testien tulokset tukivat omia ura-ajatuksia.
·       Uusia suuntaviivoja työelämään, työahdistusta purkamaan oli hyvä saada ns. ammattitaitoinen, mutta ulkopuolinen korva. Sain varmistusta siihen, mihin suuntaan kannattaa lähteä ja mitä vaihtoehtoja voi olla.
·       Sain uusia ideoita, miten voisin hyödyntää edellisiä opintojani ja mitkä uudet opinnot voisivat edesauttaa työllistymistä.
·       Mitkä ammatit minulle sopivat ja huomasin että testituloksissa oli tullut vahvuuteni esille. Tiedän miten toimin seuraavaksi.
·       Erittäin tärkeä palvelu, joka estää myös ihmisten masennussairautta työttömänä ja kannustaa hakemiseen.
 
Miten asiakkaat haluaisivat mieluiten saada uraohjausta?

Reilu kolmannes palautetta antaneista asiakkaista haluaisi mieluiten saada uraohjausta puhelimitse ajanvarauksella ja kolmannes kasvokkain tapaamalla TE-toimistossa. Joka seitsemäs haluaisi ohjausta puhelimella ilman ajanvarausta ja joka kymmenes videolla. Yksi palautetta antanut käyttäisi mieluiten verkko-ohjausta kirjoittamalla, mikä on vasta tulossa palvelumuotona valikoimaan. Kevään 2015 puhelinohjauksen palautekyselyssä vielä lähes puolet asiakkaista halusi ohjausta mieluiten kasvokkain TE-toimipaikassa tapaamalla. Etäpalvelun käyttökokemukset ovat kasvattaneet puhelin- ja videovälitteisen ohjauksen suosiota.                                        

Kehittämisehdotuksia

Asiakkaat korostivat, että heidän on tärkeä voida valita, millä kanavalla käyttävät uraohjausta. Muutama palautetta antanut odotti uraohjauksesta konkreettisempaa apua ajatuksia herättävän ja mahdollisuuksia löytävän keskustelun sijasta. Uraohjauksen video- ja puhelinohjauksesta tiedottamista toivottiin lisättävän, kaivattiin parannusta videotekniikkaan ja toivottiin mahdollisuutta mentorointiin ja vertaistukeen.

 Kiitos kaikille palautetta antaneille!


 

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Unelma eli Asparagus setaceus


Kuva: Forest Starr & Kim Starr
Unelma on voimakastuoksuinen saniaisen näköinen kasvi, joka löytyy monesta kodista sekä juhlakimppujen täytteistä. Kuten kasvia, myös uraunelmia pitää kastella ja hoitaa sopivissa määrin. Unelmille pitää uskaltaa päästää päivänvaloa, mutta suora auringonpaahde voi vioittaa hentoja ajatusversoja. Joillakin ihmisillä unelmat ovat hyvin piilotettuna, mutta voi olla todella virkistävä ja energisoiva kokemus kaivaa ne esiin. Milloin sinä olet kastellut viimeksi työhön liittyviä unelmiasi?

Nauramme monesti lapsuuden toiveammateille. Ehkäpä meillä olisi kuitenkin jotakin opittavaa lasten mielikuvituksesta ja haaveilukyvystä. Yksi tapa virittäytyä lapsenomaiseen mielentilaan, on avata mieli kaikille aisteille ja ympäristölle ja katsoa sitä urasilmälasien läpi. Hmmm, onpa tuossa kahvipaketissa ihana etiketti. Millaistakohan olisi suunnitella pakkauksia ja tuotteita? Juna ei ole myöhästynyt pariin viikkoon, onkohan minun ratavälilleni tullut uusi henkilö huolehtimaan radan toimivuudesta? Millaisenkohan koulutuksen liikenneohjaaja tarvitsee?

Vaikka Unelma on yleinen huonekasvi, se on myös sukua ruokaparsalle. Uraunelmienkin rakennusaineena ovat arkiset asiat. Joskus voi olla vaikea nimetä omia unelmia. Tällöin voi lähteä liikkeelle miettimällä ihan jokaviikkoisia kivoja asioita. Millaisia asioita tykkään tehdä? Milloin minusta tuntuu, että saan olla oma itseni? Millaisissa tilanteissa onnistun parhaiten? Milloin unohdan kaiken muun ja keskityn vain käsillä olevaan asiaan? Nämä asiat ovat todennäköisesti läsnä myös unelmatyössäsi.

Nuorena Unelma kasvaa tuuheaksi ja moniversoiseksi pensaaksi ja vanhana se alkaa köynnöstää. Lapsuudessa ja nuoruudessa unelmia, haaveita ja tulevaisuudenuskoa on enemmän. En kuitenkaan usko, että ihminen kadottaa taitoaan unelmoida, tuota taitoa pitää vain hoitaa asianmukaisella tavalla. Pienetkin teot kohti omannäköistä elämää saattavat poikia uusia huippujuttuja. Ennen kuin huomaatkaan, saatat jo poimia unelmatyösi marjoja tai ihailla sen tuottamia kukkia. Toisaalta iloa voi tuottaa myös vuodesta toiseen samanlaisena vihertävä elinvoimainen ja happirikas työ.

Anna
 

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Luonnon juhlaa


Elämme itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Juhlatilaisuudet nostattavat mieltämme arjesta irti. Juhlan voi löytää arjen keskellä erityisistä hetkistä, jotka ovat meille arvokkaita. Jos mietin vuotta, vuodenaikoja niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että elämme parhaillaan kauneinta vuodenaikaa. Suomi-neito on heräämässä talviunilta ja kesä on usein lupauksia täynnä. Me suomalaiset osaamme nauttia luonnosta. Kesällä valmistutaan ammatteihin ja mennään naimisiin. Monille se on myös vuoden ahkerinta työaikaa: maataloustyöt ja puutarhatyöt ovat kesällä tehtävä näillä leveysasteilla.

Nyt on myös kesän parasta aikaa, koska nyt on tärkein aika vaikuttaa siihen millaisia tulevat kuukaudet ovat. Millaisia odotuksia sinulla on kesäkuukausien varalle? Onko lomaa tai suunnitelmia tuttavien tapaamisesta? Miten lataat aurinkokennojasi talven varalle? Hyödynnätkö mielelläsi luonnon antimia vai nautitko kävelylenkeistä enemmän? Jos et ole vielä tutustunut Suomen kauniisiin kansallispuistoihin, niin tämä on otollinen vuosi tehdä se. Mikäpä olisi sen kansallisromanttisempaa kuin esimerkiksi Kolin maisemat? Siellä ollaan todella suomalaisuuden äärellä, katselemassa maisemaa jota niin monet taiteilijatkin ovat ikuistaneet. Hyviä vinkkejä tutustumiskohteista löytyy luontoon.fi –sivuilta. Myös Suomen Latu (www.suomenlatu.fi) järjestää monenlaista luontoliikuntatoimintaa johon voi mennä aloittelijanakin mukaan. Ja mikä parasta, luonnossa mieli hiljentyy. Tämä on ilmaista ja sellaista josta ei voi rahalla maksaa.

Metsäkävelyjä voi suorittaa myös virtuaalisesti, esimerkiksi mielenterveysseuran sivuilla http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/hyv%C3%A4n-mielen-mets%C3%A4k%C3%A4velyt . Kesällä voi kokeilla liikunnan kesäkursseja, joita monilla paikkakunnilla järjestetään. Myös hiljaisuuden retriittejä, mindfullnessia ja joogakursseja löytyy eri puolilta Suomea. Luonnossa harrastamalla palautuu kaksin verroin tehokkaammin arjen rasituksista kuin sohvalla viihdettä kuluttaen. Kutsun sinut tänä vuonna kokeilemaan, miten paljon voimaa voi luonnosta saada.  

Heli

                          

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kaduttaako?


Elämän kuluessa tulee eteen yhä uusia valintatilanteita. Päätöksentekotilanteessa olevat empivät ratkaisun edessä, ja miettivät, katuvatko myöhemmin jos eivät uskalla ottaa ratkaisevaa askelta. Katuvatko, jos uskaltavat, mutta kaikki meneekin pieleen…

Urapsykologi ei voi taata, ettei asiakas koskaan tule katumaan. Sen sijaan pyrimme auttamaan asiakkaita miettimään vaihtoehtoja monelta kantilta ja eläytymään tilanteisiin ennalta. Kun tunnet itsesi ja tapasi toimia, miten luultavasti kokisit sen, että yritit, mutta et onnistunut? Miten sinnikäs olet, pyrkisitkö vain selvittämään epäonnistumisen syyt ja vaikuttamaan niihin mihin voi vaikuttaa, yrittäen uudestaan uusin voimin ja paremmin valmistautuneena? Ehkä voisi kokeilla myös uutta tapaa suhtautua tavoitteisiin, ponnisteluun ja onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Osa meistä rajaa ennalta ponnisteluiden määrän: "Haen opiskelupaikkaa korkeintaan kaksi/kolme/seitsemän kertaa, mahdollisimman hyvin valmistautuen, ja jos en sittenkään pääse opiskelemaan, muutan suunnitelmaa."

Jos on joskus katunut katkerasti tekemäänsä valintaa, saattaa valintojen tekeminen tuntua vaikealta myöhemminkin. Hyödyttäisikö miettiä, mitä siinä oikeastaan katuu: syyttääkö itseään siitä, ettei uskaltanut yrittääkään, vai siitä, että uskoi itsestään liikoja ja yritti ihan mahdotonta asiaa. Toimiko väärin jotakuta toista kohtaan, tai tekikö valintoja saadakseen hyväksyntää tärkeiltä ihmisiltä, jättäen omat toiveet ja tarpeet taka-alalle…

Liiallinen itsesyytösten määrä ei ole hyödyksi, kannattaa olla myötätuntoinen itseään kohtaan ja taaksepäin katsoessaankin katsoa ystävällisin silmin tekemisiään. Kokemuksista oppii, ja sitten suunnataan katse eteenpäin, ei kyynistyneenä vaan mahdollisesta virheestä viisastuneena.

Satu

PS.  Lue myös aikaisempi blogikirjoitus Ei ole virheitä, on vain tapahtumia ja elämää

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Työn arvostuksella tuloksiin


Arvonanto eli arvostaminen on eräänlainen vuorenhuippu, jolla monenlaiset ajatustemme polut kohtaavat. Arvoihin ja arvostamiseen liittyy elämämme historia, tapahtumat, kokemukset ja tunteet. Jos ajattelemme eri ammattien arvoa, niin laitamme ammatteja omien kriteeriemme mukaiseen arvojärjestykseen. 

Havahduin miettimään arvostuksia eilen, kun huomasin perustelevani kirjastoalan osaamisvaatimuksia eräälle henkilölle, joka ihmetteli miksi kirjastotyössä tarvitaan koulutusta kun siinähän vain järjestellään kirjoja hyllyyn. Samana iltana istuin kunnankirjastomme nojatuoleilla kirjaston tarjoamassa kirjoittajakoulutuksessa, jonka tarkoituksena oli alkaa tallentaa paikallista kulttuuriperintöä tekemällä tietokantaa internetiin. Tilaisuudessa istui harrastajakirjoittajia, joita yhdisti kotiseutuhenkisyys ja talkooasenne. Keskustelimme mistä kukakin haluaisi kirjoittaa ja kirjaston henkilökunta vetäisi joko valokuvakansiostaan tai muistinsa lokeroista kirjojen ja aineistojen nimiä sekä pitkän liudan kotipaikkakunnan kulttuurihenkilöitä ja muistuttivat keräämästään kotiseutukokoelmasta. Tämä ei ollut vain kirjojen järjestelyä tai mitä tahansa puuhastelua vaan oman alansa osaajien aivoriihtä, jossa puhuttiin niin sodan vaiheet, yhteiset kulttuurikokemukset ja hauskat sattumukset paikkakunnalla jokainen tuoden oman osaamisen osaksi yhteistä kokemusta paikkakunnan asukkaana. Tämä ilta tuntui arvokkaalta ja tärkeältä. 

Moni Uraohjauksen puoleen kääntyvä soittaja miettii työnsä merkitystä. Joillakin voi olla arvoristiriitoja omassa työssään, ehkä toivoisi muutoksia työn sisältöön tai tekotapaan. Joskus arvostuksen puute voi liittyä väsymiseen tai muihin kokemuksiin, jotka luovat ristiriitaisia tunnemuistoja liittyen työympäristöön. Väsymystä aiheuttava asia voi olla myös kotiin tai ihmissuhteisiin liittyvä asia, joka vie voimavaroja niin ettei niitä riitä työhön. Tämän vuoksi kannattaa harkita tarkkaan mistä on kysymys. Ammatin arvostus on osa ammatti-identiteettiä. Ammatti-identiteetti kertoo minusta itsestäni tämän työn tekijänä, miten teen ja mistä osaamiseni koostuu. Ammatti-identiteetti on myönteinen kokemus jos siihen liittyy itsensä arvostamista ja pystyvyyden kokemista. Työelämä kiireineen asettaa päivittäin haasteita näille työn arvon kokemuksille. Voi olla tyytymättömiä asiakkaita, voi olla niin kiire ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi, voi olla yt-neuvottelut tulossa, voi olla että tavallinen huonosti alkanut aamu tai satunnainen epäonnistuminen tekee tyytymättömäksi. Silloin on tärkeä muistuttaa itselleen, mistä kyllästyminen johtuu. Ohimenevät asiat kyllä korjaantuvat, mutta jos alamme uskoa siihen että työ on viallista ja arvotonta niin sillä on seurauksia työntekoomme ja jaksamiseemme. 

Mistä sinun myönteinen kokemuksesi omassa ammatissa toimimisesta koostuu? Miksi lähdit opiskelemaan alalle ja mitä hyötyä siitä on ollut? Mitä olet oppinut omalla alallasi, mitä hyötyä sinun työstäsi on ollut toisille? Nämä ovat tärkeitä asioita hahmottaa töitä hakiessakin. Ne luovat myönteistä mielialaa työhaastatteluun mennessä. Myönteinen visiointi siitä mitä osaa ja mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä, luo onnistumisia huomiseen. Onnistumisiin on hyvä tähdätä uskoen yrittämisen kannattavan, sillä tiedämme tikanheitostakin että vain yrittäminen ja harjoittelu voi tuoda napakymppejä. 

Heli

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Työpaikka rekrytointikokeilun avulla


Vuoden 2017 alusta on työnhakijoiden ja työnantajien käytettävissä ollut uusi palvelu nimeltään rekrytointikokeilu. Maksimissaan kuukauden mittaisen rekrytointikokeilun aikana pääset työnhakijana näyttämään osaamisesi ja soveltuvuutesi työnantajalle, jolloin kynnys varsinaisen palkkauspäätöksen tekemiseksi helpottuu. Jos työnantaja päätyy rekrytointikokeilun jälkeen solmimaan kanssasi työsuhteen, niin rekrytointikokeiluaika vähentää vastaavan ajanjakson verran varsinaista koeaikaa. Rekrytointikokeilun aikana sinulle maksetaan samaa työttömyysetuutta kuin työttömänä ollessasi. Matka- tai muita kulukorvauksia ei kokeilun ajalta ole mahdollista saada.
Käytännössä voit ehdottaa työnantajalle rekrytointikokeilua aina kun olet potentiaalisiin työnantajiin yhteydessä. Lain mukaan työnantajalla pitää olla tarve uudelle työntekijälle kun he sopivat rekrytointikokeilusta eli ilmaista työvoimaa kokeilun avulla ei ole tarkoitus pyörittää. Työnantajalla voi aidosti olla tilanne, että he tekevät palkkauspäätöksen, jos tehtävään ja työyhteisöön sopiva työntekijä löytyy, vaikka aktiivista hakua ei olisikaan käynnissä.

Rekrytointikokeilun ajalle tehdään rekrytointikokeilusopimus työnhakijan, työnantajan ja TE-toimiston kanssa, jossa määritellään muun muassa kokeilun kesto (maksimissaan kuukausi), sovitut päivät (esim. ma, ke ja pe) sekä kellonajat jolloin työnhakijan on tarkoitus kokeiluun osallistua. Lisäksi sopimuksessa määritellään mitä työtehtäviä työnhakijan on tarkoitus tehdä. Rekrytointikokeilun ei tarvitse kestää kuukautta, vaan se voidaan sopia esimerkiksi viikon tai muutaman päivän pituiseksi, jos se sopii myös työnantajalle. Rekrytointikokeilun aikana työnhakija on vakuutettu TE-toimiston puolesta.
 
Rekrytointikokeilu on vapaaehtoinen ja siihen osallistuva voi keskeyttää kokeilun ilman seuraamuksia. Rekrytointikokeiluun osallistuminen ei kuitenkaan poista työttömän velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palkkatyötä kokeilun aikana tai sen jälkeen. Työnantajan pitää toimittaa TE-toimistoon tieto, miksi työsuhdetta ei syntynyt rekrytointikokeilun jälkeen, jos niin käy.
Rekrytointikokeilu on käytettävissä vuosien 2017 ja 2018 ajan. Se on oiva keino työnhakijalle päästä näyttämään osaamistaan potentiaaliselle työnantajalle. Se sopii erityisesti työnhakijoille joiden ammatillinen osaaminen ja muut työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Hyödyntäisin itse rekrytointikokeilua myös vastavalmistuneena, jolloin ei vielä ole osoittaa työnantajalle näyttöä omasta osaamisestaan. Vaikka ammatillinen osaaminen ei vastavalmistuneena yleensä ole vahvaa, niin rekrytointikokeilun avulla pääsee näyttämään koulussa opitut taitonsa ja pystyy osoittamaan, että on motivoinut tekemään töitä, oppimaan uusia asioita ja tulemaan toimeen muiden kanssa.

Rekrytointikokeilun osalta toimi seuraavasti:

1.      Hae aktiivisesti töitä, ja jos löydät potentiaalisen työnantajan, jolla on tarve palkata uusi työntekijä, niin ehdota rekrytointipäätöstä pohtivalle työnantajalle rekrytointikokeilua. Suurin osa työsuhteista solmitaan ilman rekrytointikokeilua, mutta tilanteessa, jossa huomaat työnantajan empivän palkkauksesi osalta voit hyödyntää rekrytointikokeilua.

2.      Jos työnantaja tarttuu tähän mahdollisuuteen, niin ota yhteyttä omaan TE-toimistoosi rekrytointikokeilusopimuksen tekemiseksi. Voit halutessasi printata sopimusluonnoksen suomi.fi –sivustolta: Sopimus rekrytointikokeilusta.

3.      Vakuuta työnantaja osaamisellasi! Parhaimmassa tapauksessa rekrytointikokeilun jälkeen sinulla on uusi työpaikka.
 
 

 

 

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Opiskelemaan haun kokemuksista oppii.

Kun on hakenut ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin eikä ole päässyt, niin kokemuksista voi oppia ja toimia seuraavassa haussa toisin kuin edellisillä kerroilla. Kannattaa harkita, auttaisiko parempi tai erilainen valmistautuminen pääsykokeisiin. Joitakin auttaa, että aloittaa ennakkoaineiston lukemisen, ennakkotehtävien tekemisen tai aiempien vuosien pääsykoetehtävien harjoittelun aiemmin ja käyttää niihin enemmän aikaa ja energiaa. Virkeänä ja keskittyneenä oppii helpommin ja muistaa paremmin kuin väsyneenä opetellessa tai ajatusten harhaillessa milloin missäkin. Toisia auttaa yhdessä muiden kanssa opettelu ja vaikkapa valmennuskurssi. Panostaminen yhden tai kahden tärkeimmän hakukohteen pääsykokeisiin on hyödyllisempää kuin ajan ja voimavarojen hajottaminen liian moniin pääsykokeisiin.

Nykyään aiempaa useampiin koulutusohjelmiin valitaan osa opiskelijoista pelkän ylioppilastutkinnon perusteella. Jos tulos jäi vain vähän vaille parempaa arvosanaa, tulosta voi yrittää korottaa. Koulutusohjelmien valintaperusteista näkee pisteytyksen: montako ainetta huomioidaan ja miten arvosanat pisteytetään. Suurimman hyödyn saa, jos pystyy korottamaan niitä aineita, joista saa eniten pisteitä. Vähimmällä vaivalla nousevat itselle helpot aineet. Joihinkin koulutusohjelmiin pääsee yhden aineen hyvällä tuloksella.

Hakutulokset kannattaa tutkia tarkkaan. Niistä saa usein vihjeitä siihen, mitä parantaa tai tehdä eri tavalla ensi kerralla. Soveltuvuusarviointien tuloksetkin ovat tärkeitä hyödyntää. Usein ajatellaan, ettei niihin voi valmistautua, mutta osaan voi. Kun miettii jo etukäteen, mikä alassa kiinnostaa ja motivoi, mitä omia vahvuuksia alalla voi hyödyntää ja kehittää ja millaista alan opiskelu ja työ on, on helpompi vakuuttaa valitsijat omasta soveltuvuudesta. Hyvällä mielellä, itseen luottaen, virkeänä ja valmistautuneena onnistuu varmemmin.

Tavoitteen suuntaan etenemiseksi löytyy usein kiertoteitä. Opinnot voi aloittaa avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston puolella. Niihin pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä ja suoritukset luetaan osaksi tutkintoa, kun tutkinto-oikeus on saatu. Samalla varmistuu alan valinta ja opintojen sopivuus ja sujuminen. Myös monet kansanopistot järjestävät korkeakouluopintoihin valmistavia opintoja, joissa voi tutustua alaan ja suorittaa perusopintoja. Lähialan ammatteihin ja koulutuksiin tutustumalla voi löytyä yhtä kiinnostavia aloja, joille on helpompi päästä.

Monen alan perustöihin pääsee suorittamalla ammattiopistossa perustutkinnon. Kahdessa vuodessa kiinnostavan alan ammattiin ja tienaamaan pääsy on houkutteleva ajatus ja mahdollisuus. Jatko-opintoihin voi hakeutua myöhemmin ja käyttää hakiessa sitä tutkintotodistusta, josta saa eniten pisteitä. Työn ohessakin voi opiskella ja työhön kuuluu perehdytystä ja henkilöstökoulutusta.

Paikalleen vuodesta toiseen samaa toistamaan ei tarvitse jäädä. Kannattaa mennä uudella tavalla eteenpäin.

Sari