keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Unelma eli Asparagus setaceus


Kuva: Forest Starr & Kim Starr
Unelma on voimakastuoksuinen saniaisen näköinen kasvi, joka löytyy monesta kodista sekä juhlakimppujen täytteistä. Kuten kasvia, myös uraunelmia pitää kastella ja hoitaa sopivissa määrin. Unelmille pitää uskaltaa päästää päivänvaloa, mutta suora auringonpaahde voi vioittaa hentoja ajatusversoja. Joillakin ihmisillä unelmat ovat hyvin piilotettuna, mutta voi olla todella virkistävä ja energisoiva kokemus kaivaa ne esiin. Milloin sinä olet kastellut viimeksi työhön liittyviä unelmiasi?

Nauramme monesti lapsuuden toiveammateille. Ehkäpä meillä olisi kuitenkin jotakin opittavaa lasten mielikuvituksesta ja haaveilukyvystä. Yksi tapa virittäytyä lapsenomaiseen mielentilaan, on avata mieli kaikille aisteille ja ympäristölle ja katsoa sitä urasilmälasien läpi. Hmmm, onpa tuossa kahvipaketissa ihana etiketti. Millaistakohan olisi suunnitella pakkauksia ja tuotteita? Juna ei ole myöhästynyt pariin viikkoon, onkohan minun ratavälilleni tullut uusi henkilö huolehtimaan radan toimivuudesta? Millaisenkohan koulutuksen liikenneohjaaja tarvitsee?

Vaikka Unelma on yleinen huonekasvi, se on myös sukua ruokaparsalle. Uraunelmienkin rakennusaineena ovat arkiset asiat. Joskus voi olla vaikea nimetä omia unelmia. Tällöin voi lähteä liikkeelle miettimällä ihan jokaviikkoisia kivoja asioita. Millaisia asioita tykkään tehdä? Milloin minusta tuntuu, että saan olla oma itseni? Millaisissa tilanteissa onnistun parhaiten? Milloin unohdan kaiken muun ja keskityn vain käsillä olevaan asiaan? Nämä asiat ovat todennäköisesti läsnä myös unelmatyössäsi.

Nuorena Unelma kasvaa tuuheaksi ja moniversoiseksi pensaaksi ja vanhana se alkaa köynnöstää. Lapsuudessa ja nuoruudessa unelmia, haaveita ja tulevaisuudenuskoa on enemmän. En kuitenkaan usko, että ihminen kadottaa taitoaan unelmoida, tuota taitoa pitää vain hoitaa asianmukaisella tavalla. Pienetkin teot kohti omannäköistä elämää saattavat poikia uusia huippujuttuja. Ennen kuin huomaatkaan, saatat jo poimia unelmatyösi marjoja tai ihailla sen tuottamia kukkia. Toisaalta iloa voi tuottaa myös vuodesta toiseen samanlaisena vihertävä elinvoimainen ja happirikas työ.

Anna
 

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Luonnon juhlaa


Elämme itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Juhlatilaisuudet nostattavat mieltämme arjesta irti. Juhlan voi löytää arjen keskellä erityisistä hetkistä, jotka ovat meille arvokkaita. Jos mietin vuotta, vuodenaikoja niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että elämme parhaillaan kauneinta vuodenaikaa. Suomi-neito on heräämässä talviunilta ja kesä on usein lupauksia täynnä. Me suomalaiset osaamme nauttia luonnosta. Kesällä valmistutaan ammatteihin ja mennään naimisiin. Monille se on myös vuoden ahkerinta työaikaa: maataloustyöt ja puutarhatyöt ovat kesällä tehtävä näillä leveysasteilla.

Nyt on myös kesän parasta aikaa, koska nyt on tärkein aika vaikuttaa siihen millaisia tulevat kuukaudet ovat. Millaisia odotuksia sinulla on kesäkuukausien varalle? Onko lomaa tai suunnitelmia tuttavien tapaamisesta? Miten lataat aurinkokennojasi talven varalle? Hyödynnätkö mielelläsi luonnon antimia vai nautitko kävelylenkeistä enemmän? Jos et ole vielä tutustunut Suomen kauniisiin kansallispuistoihin, niin tämä on otollinen vuosi tehdä se. Mikäpä olisi sen kansallisromanttisempaa kuin esimerkiksi Kolin maisemat? Siellä ollaan todella suomalaisuuden äärellä, katselemassa maisemaa jota niin monet taiteilijatkin ovat ikuistaneet. Hyviä vinkkejä tutustumiskohteista löytyy luontoon.fi –sivuilta. Myös Suomen Latu (www.suomenlatu.fi) järjestää monenlaista luontoliikuntatoimintaa johon voi mennä aloittelijanakin mukaan. Ja mikä parasta, luonnossa mieli hiljentyy. Tämä on ilmaista ja sellaista josta ei voi rahalla maksaa.

Metsäkävelyjä voi suorittaa myös virtuaalisesti, esimerkiksi mielenterveysseuran sivuilla http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/hyv%C3%A4n-mielen-mets%C3%A4k%C3%A4velyt . Kesällä voi kokeilla liikunnan kesäkursseja, joita monilla paikkakunnilla järjestetään. Myös hiljaisuuden retriittejä, mindfullnessia ja joogakursseja löytyy eri puolilta Suomea. Luonnossa harrastamalla palautuu kaksin verroin tehokkaammin arjen rasituksista kuin sohvalla viihdettä kuluttaen. Kutsun sinut tänä vuonna kokeilemaan, miten paljon voimaa voi luonnosta saada.  

Heli

                          

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kaduttaako?


Elämän kuluessa tulee eteen yhä uusia valintatilanteita. Päätöksentekotilanteessa olevat empivät ratkaisun edessä, ja miettivät, katuvatko myöhemmin jos eivät uskalla ottaa ratkaisevaa askelta. Katuvatko, jos uskaltavat, mutta kaikki meneekin pieleen…

Urapsykologi ei voi taata, ettei asiakas koskaan tule katumaan. Sen sijaan pyrimme auttamaan asiakkaita miettimään vaihtoehtoja monelta kantilta ja eläytymään tilanteisiin ennalta. Kun tunnet itsesi ja tapasi toimia, miten luultavasti kokisit sen, että yritit, mutta et onnistunut? Miten sinnikäs olet, pyrkisitkö vain selvittämään epäonnistumisen syyt ja vaikuttamaan niihin mihin voi vaikuttaa, yrittäen uudestaan uusin voimin ja paremmin valmistautuneena? Ehkä voisi kokeilla myös uutta tapaa suhtautua tavoitteisiin, ponnisteluun ja onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Osa meistä rajaa ennalta ponnisteluiden määrän: "Haen opiskelupaikkaa korkeintaan kaksi/kolme/seitsemän kertaa, mahdollisimman hyvin valmistautuen, ja jos en sittenkään pääse opiskelemaan, muutan suunnitelmaa."

Jos on joskus katunut katkerasti tekemäänsä valintaa, saattaa valintojen tekeminen tuntua vaikealta myöhemminkin. Hyödyttäisikö miettiä, mitä siinä oikeastaan katuu: syyttääkö itseään siitä, ettei uskaltanut yrittääkään, vai siitä, että uskoi itsestään liikoja ja yritti ihan mahdotonta asiaa. Toimiko väärin jotakuta toista kohtaan, tai tekikö valintoja saadakseen hyväksyntää tärkeiltä ihmisiltä, jättäen omat toiveet ja tarpeet taka-alalle…

Liiallinen itsesyytösten määrä ei ole hyödyksi, kannattaa olla myötätuntoinen itseään kohtaan ja taaksepäin katsoessaankin katsoa ystävällisin silmin tekemisiään. Kokemuksista oppii, ja sitten suunnataan katse eteenpäin, ei kyynistyneenä vaan mahdollisesta virheestä viisastuneena.

Satu

PS.  Lue myös aikaisempi blogikirjoitus Ei ole virheitä, on vain tapahtumia ja elämää