keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Liian pitkät letit

”Mut ei ne tienneet ei päivääni pilanneet niin helpolla. Ei vieneet, ei saaneet ne pois tätä loistavaa tunnelmaa. Oon yksin ja se tuntuu hyvältä….”

Kesä tuli ja sen myötä alkoi kesäloma koululaisille ja opiskelijoille. Kaikille kesäloma on hyvin odotettu, mutta koulukiusatulle se on myös suuri helpotus. Samuli Edelmannin laulu ”Mun sydämelläni on kypärä” kertoo jätetystä kumppanista. Laulun ”sydämen kypärä” olisi hyvin tarpeellinen koulukiusatulle.

Jo silloin, kun aloitin työni psykologina kolme vuosikymmentä sitten, koulukiusaaminen oli ajankohtainen aihe. Pidin kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen oppitunteja peruskoulun yläkoululaisille. Keräsin oppilaiden mielipiteitä. Oppilaat tiesivät, että kiusatuksi voi joutua mistä syystä tahansa. Työssäni olen saanut kuulla entisten koulukiusattujen kertomuksia ja toden totta, syyt kiusaamiseen voivat olla mitä hyvänsä! Kiusattu on jollain tavalla erilainen; laiha, pyöreä, lyhyt, pitkä, kadehdittavan kaunis, punatukkainen, ihonväriltään erilainen, köyhästä tai rikkaasta perheestä, omistaa jotain, jota muilla ei ole – mitään selvää yhtä mallia ei ole. Jo tuolloin, kun olin nuori psykologi, oppilaat keksivät varsin hyviä keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeimpiin keinoihin kuuluu se, että aikuiset ohjaavat lapsia kohtaamaan erilaisuutta.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. (MLL-sivut www.mll.fi )

Uraohjauksessa monella asiakkaalla on koulukiusatun taustaa. Koulukiusaaminen on uhrille vahingollista ja aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. Pahat kokemukset vaikuttavat jopa uravalintoihin, sillä kiusattu voi olla niin vakavasti traumatisoitunut, ettei voi ajatellakaan kouluttautumista – edes aikuisena. Onneksi on myös päinvastaisia esimerkkejä; moni ns. ”julkkis” on kertonut tulleensa kiusatuksi, mutta on kuitenkin jaksanut uskoa itseensä ja onnistunut kääntämään huonot kokemukset voimavaroiksi. Entiset koulukiusatut, mm. Saara Aalto, Dome Karukoski ja Tarja Turunen ovat kannustavia roolimalleja.

KLR-lehdessä (Koulurauhaa, 1-2/2017) käsitellään koulukiusaamista monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä Helsingin kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö, psykologi Vesa Nevalainen toteaa, että kiusaaja ei ole mikään poloinen. Nevalainen haluaa lopettaa kiusaajan ajattelemisen uhrina. Vesa Nevalaisen mukaan kiusaaja ei toimi ajattelemattomuuttaan, vaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kyse on vallankäytöstä, josta saa hyötyä. Kiusaaja voi toimia yksin tai hänellä voi olla tukijoukko. Kiusaajan hännystelijät pönkittävät kiusaajaa, jonka yksi motiivi kiusaamiseen onkin juuri kavereiden suosion ja hyväksynnän haku. Jos kiusaaja sattuu olemaan sosiaalisesti taitava, hän pystyy manipuloimaan kaikkia ympärillään olevia.

Vesa Nevalainen ja Satu Kaski ovat julkaisseet tänä vuonna kiusaamista käsittelevän kirjan ”Jo riittää!”. Nevalaisen mukaan julkinen keskustelu kiusaamisesta on hyödyllistä. Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Psykologisten selitysten hakeminen ei riitä, asioille pitää tehdä jotain. Kiusaamisen torjuminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Kiusaamiseen liittyen on kehitetty monenlaisia ohjelmia – mm. KiVaKoulu-hanke, Motoristit koulukiusaamista vastaan (MKKV), jopa presidentti Sauli Niinistö on yhdessä laulaja-idolien Diandran ja Robinin kanssa tehnyt Kannustusryhmä-kampanjaa.

Parhaita koulukiusaamista vastustavista ohjelmista ovat ne, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja. Omaa empatiakykyä voi esimerkiksi harjoittaa miettimällä, miten itse haluaisit tulla kohdelluksi. Kiusaaminen pitää osata huomata ja siihen pitää tarttua. Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Onnistuneimmin kiusaamisen saa loppumaan muiden oppilaiden puuttuminen asiaan.

Koulukiusaamisesta voi selviytyä. Omien voimavarojen kokoaminen onnistuu kodin, läheisten ja ystävien tuella. Joskus myös oma sinnikkyys ja usko itseen kantaa. Tulevaisuuteen voi uskoa ja kokemuksista voi oppia. Omaa itsetuntoa voi kasvattaa esimerkiksi musiikin avulla, kuuntelemalla vaikka alussa mainitsemani laulun kertosäettä:

” Oon yksin ja se tuntuu hyvältä.
Mä oon viisas.
Mun sydämel on kypärä.
Mä oon kaunis, vaikka itse sanonkin.
ja voin paljon paremmin.”

Elise

 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Rikosrekisteri ja päihteiden käyttö voivat vaikeuttaa työllistymistä

Työhön palaaminen rikostuomion jälkeen tai nuorempana tehty rikos saattavat mietityttää, kun työnhaku tulee ajankohtaiseksi. Automaattisesti rikostuomio ei estä työllistymistä kaikille aloille, mutta joihinkin ammatteihin ja tehtäviin työllistymiseen sillä on vaikutusta. Tarkkaa listaa ammateista ja rikosten vaikutuksesta työllistymiseen tai työssä jatkamiseen ei ole mahdollista laatia. Taustalla vaikuttaa useampia lakeja.

Alaikäisten lasten ja nuorten kanssa yli kolme kuukautta työskenteleviltä vaaditaan rekrytointivaiheessa rikostaustaotteen esittämistä. Rikostaustaotteeseen merkitään tiedot lapseen kohdistuvista rikoksista, seksuaalirikoksista, väkivaltarikoksista, vapauteen kohdistuvista rikoksista ja huumausainerikoksista. Lisäksi otteeseen merkitään joissakin tapauksissa tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista. Tarkemmat tiedot voi tarkistaa Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta. Tiedot rikosrekisteriin merkittävistä tiedoista ja niiden sieltä poistumisesta löytyvät myös samalta sivustolta.

On myös työnkuvia, joihin rekrytoitaessa tehdään suojelupoliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tällaisissa työtehtävissä ollaan tekemisissä esimerkiksi valtion turvallisuuden, maanpuolustuksen tai kansantalouden parissa. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on estää valtion turvallisuutta uhkaava toiminta. Selvityksen laadinnassa hyödynnetään rekistereitä ja tarvittaessa henkilöä haastatellaan. Turvallisuusselvityslaki löytyy Finlexin sivuilta.

Joihinkin työtehtäviin liittyen työnantaja voi rekrytointivaiheessa, tai myöhemmin työsuhteen aikana, hyödyntää huumausainetestausta. Tällä pyritään turvaamaan työntekijän itsensä ja muiden työturvallisuus. Tarkemmin tällaisista työtehtävistä ja huumausainetestaukseen liittyvistä käytännöistä saa tietoa mm. Työsuojelusta. Huumausainestestauksella on kosketuspintaa useamman eri lain kanssa. Tarvittaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaus auttaa alkuun.

 Kuljetusalaan liittyen on oma lainsäädäntönsä. Ajo-oikeuden voi menettää terveydentilan heikkenemisen vuoksi tai toistuvien tai törkeiden liikennerikosten johdosta. Trafin kooste Ammattikuljettajien soveltuvuuden arvioinnista (kohta 3.3.1 Pätevyyden kyseenalaistaminen) tarjoaa lisätietoa ja myös viitteet taustalla vaikuttaviin lakeihin.

Rikostausta voi vaikuttaa myös koulutuspaikan menettämiseen tai opiskelijaksi hyväksymiseen. Lisäksi terveydentilaan liittyen on olemassa omat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimuksensa, jotka liittyvät Sora-lainsäädäntöön (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen). Tarkemmin Sora-lainsäädännöstä, Sora-tutkinnoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista voi lukea Julkarista.

Rikostuomio ei aina tule esiin työtä hakiessa, mutta esimerkiksi CV:ssä olevat aukot voivat herättää kysymyksiä. Onkin hyvä miettiä, miten tuo asiaa esiin, tai mitä on valmis kertomaan. Tähän ei ole olemassa yksiselitteisesti yhtä oikeaa ratkaisua. Tietoa ja apua siviilielämään palaamiseen tarjoaa mm. Portti vapauteen -sivusto.

Hannele

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kynnyksen yli

Moni työtä etsivä on tilanteessa, jossa hän ikään kuin seisoo porstuassa eikä tiedä miten edetä päästäkseen kynnyksen yli. Eri ihmisille kynnys tarkoittaa eri asioita, joillekin on myös epäselvää mistä ovesta heidän tulisi kulkea sisään. Tähän tilanteeseen voi pyytää mukaan toista henkilöä, voi saada vinkkejä, kokemuksia ja ehdotuksia. Uraohjaustilanteista tulee montakin kohtaa mieleen missä on mietitty etenemistä kynnyksistä huolimatta. Eri ihmisille tilanne näyttää erilaiselta, myös tuen tarve on erilainen. Joku kaipaa tietoa, toinen tukea ja rohkaisua. Yhdessä miettimällä varsinkin tähän työnhaun psykologiseen puoleen voi vaikuttaa. Pystymme siirtämään kynnyksiä, seiniä ja ovia. Joku lähestyy ovia innokkaana, toista puolestaan pelottaa, joku ajattelee että ei edes kannata yrittää.

Tukea työnhakua ja työelämää koskeviin tilanteisiin voi saada Uraohjauksen psykologeilta. TE-palveluissa työskentelevät asiantuntijat voivat tarjota tilanteeseen sopivia palveluja omalla asuinalueellasi, tukea voi saada myös sosiaalitoimen puolelta. Nuorille erityisen tärkeä palvelu on etsivä nuorisotyö, josta voi saada avun lomakkeiden täyttöön, asioimiseen ja vaikkapa työkokeilupaikan etsimiseen. Aikuisille työttömille voidaan TE-palveluissa järjestää työhönvalmentajan apua, joka käytännössä auttaa työnhakuprosessissa. Jos terveydelliset seikat ovat haasteena niin hyödyksi voi olla Kelan kautta järjestetty työhönvalmennus http://www.kela.fi/tyohonvalmennus. Jos viime vuosina on joutunut työelämästä pois sairastumisen vuoksi, niin työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus voi olla taho, josta saa taloudellistakin tukea työelämään takaisin pääsemiseksi.

Vaihtoehtoja kannattaa miettiä yhdessä, koska joskus voi olla vaikea nähdä omien elämäntilanteeseen liittyvien tunteiden lävitse mitä kannattaisi tehdä. Voi olla vaikea uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Kannattaa muistaa että tänään voi olla se päivä, jolloin saat idean joka johtaa unelmatyön ovelle. Aamulla et voi vielä tietää mistä tämän vinkin saat. On hyvä ottaa oma elämäntilanne puheeksi, kertoa omista tavoitteista sopivissa tilanteissa. Silloin muutkin saavat tilaisuuden olla avuksi tielläsi.

Heli

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Mitä käteen jää?



Maassamme ei ole tavallista puhua avoimesti palkkojen suuruudesta. Harva tietää edes työtovereiden palkan, joten uuteen tehtävään haettaessa palkkatoiveen haarukoiminen on hankalaa. Käteen jäävän tulon arviointi on vielä vaikeampaa!

Palkka voi muodostua useammasta osuudesta: peruspalkasta, vaativuustasosta, henkilökohtaisesta tai kokemuslisästä, vuorotyölisistä ja bonuksista. Kun nämä lasketaan yhteen, saadaan bruttokuukausipalkka. Bruttopalkasta vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, ja jäljelle jäävä nettopalkka maksetaan työntekijän tilille. Palkkalaskelmassa nämä kaikki löytyvät eriteltyinä.

Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli yksinkertaistaen: mitä suurempi palkka, sitä isomman osan siitä joutuu maksamaan veroa. Alla esimerkkejä, jotka Taloussanomat on laskenut Veronmaksajien keskusliiton tuloverolaskurilla kotitalouksien velkaantumista koskevaa artikkeliaan varten (koko artikkelin löydät täältä ).

Bruttopalkka   Nettopalkka   Käteen jäävän tulon osuus (%)
(€/kk)                (€/kk)  
1 250                 1 114                 89 %
1 670                 1 388                 83 %
2 100                 1 653                 79 %
2 580                 1 938                 75 %
3 350                 2 352                 70 %
3 750                 2 561                 68 %
4 600                 2 990                 65 %
5 600                 3 483                 62 %
6 750                 4 050                 60 %
8 000                 4 560                 57 %

Palkalla on työntekijälle monenlaisia merkityksiä, kuten myös rahalla itsessäänkin. Kertooko palkan suuruus työn arvostuksesta, vai onko kyse vain kysynnän ja tarjonnan laista? Usein palkka nousee työuran kuluessa, mutta entä jos se välillä laskeekin - pienempipalkkaiseen työhön saattaa liittyä muita positiivisia piirteitä, kuten joustavammat työajat tai työpaikan parempi sijainti.
Ennen palkkatoiveen esittämistä tai palkankorotusneuvotteluita kannattaakin ehkä käydä vero.fi -verkkosivuilla ja laskea omien vähennysten mukaan mitä bruttopalkan muutos oikeasti vaikuttaisi käteen jääviin tuloihin. Esimerkiksi työmatkakulut tai asuntolainan korot huomioidaan verotuksessa.

Tässä jutussa ei huomioitu tulojen mukaan muuttuvien etuuksien (esim. asumistuki) vaikutusta nettotuloihin.  
Satu